Guadalest
on Espanjan suosituimpia matkailukohteita. Se on vanha
linnoituspaikka, joka on rakennettu ylhäälle jylhälle
kalliojyrkänteelle. Alhaalla sijaitsee patoallas (Embalse de
Guadalest), josta Benidormin suunnalla saadaan vettä. Tekojärven
ympäri kulkee kävelyreitti, ja patikoiden maisemiin tutustuu
parhaiten, hyvä retkiohje löytyy täältä.
Guadalest
on tullut viime vuosina tunnetuksi myös erikoisen uintikilpailun
pitopaikkana. Klassikoksi on jo tullut tekoaltaassa yleensä
kesä-heinäkuun vaihteen tienoilla järjestettävä kilpailu, joka
tänä vuonna pidettiin lauantaina kesäkuun 28. päivänä, kisa oli
järjestyksessään seitsemäs.
Uintikilpailun
järjestäjinä toimivat Guadalestin kunta ja Alcoyn uimaseura Club
de Natación de Alcoy. Tänä vuonna kisaan osallistui yli 400
kilpailijaa, osanottomaksuna perittiin 19 euroa. Radan pituus oli
noin 2500 metriä. Miesten sarjassa nopein aika oli 33 minuuttia ja
35 sekuntia, naisten sarjassa paras sai ajaksi 36 minuuttia ja 33
sekuntia.
Video tämänvuotisesta
kilpailusta, liikkuva kuva alkaa kohdasta 7:20
Viimevuotisen
kilpailun videosta saa paremman käsityksen kisan luonteesta:
Torreviejasta
lopetettiin junayhteys jo vuosikymmeniä sitten. Muistona siitä on
jäljellä vanha rautatieasema Acequiónin kaupunginosassa.
Rautatiekiskot poistettiin sisämaahan aina Alicante-Murcia radalle
saakka. Osa tästä ratapohjasta on kunnostettu vía verde -nimellä
tunnetuksi kevyen liikenteen reitiksi, josta on enemmän taustatietoa
täällä.
Vaikka
varsinainen rautatie Torreviejasta puuttuu nykyisin, niin ”junalla”
voi kuitenkin ajella kaupungissa. Torreviejaan voi nimittäin
tutustua kyydillä, joka kiertelee pitkin kaupungin katuja. Reittiä ajetaan
päivittäin alkaen klo 11.00.
Lippujen myyntipisteitä ovat mm.
Plaza Waldo Calero, Paseo Juan Aparicio, Plaza Encarnación Puchol
(La Mata). Lippujen hinnat: lapset (3-15 vuotta) ja eläkeläiset
(65-) kolme euroa ja aikuiset (16-65 vuotta) neljä euroa.
Torreviejan katujunan verkkosivut löytyvät täältä.
Espanjassa on yli 2000
kilometriä sellaisia käytöstä poistettuja rautateitä, jotka on
myöhemmin muutettu pyöräily- ja vaellusreiteiksi. Tämän
projektin – Vías Verdes - takana on vuonna 1985 perustettu
Fundación de los Ferrocarriles Españoles -säätiö.
Ensimmäinen tällainen
vihreä tie valmistui vuonna 1993, jolloin Espanjassa oli
yli 7600 kilometriä vanhoja käytöstä poistettuja rautatielinjoja. Nykyään vía verde
-nimellä kulkevia reittejä on maassa jo yli 40. Reitit saattavat
olla pituudeltaan muutamasta kilometristä useisiin kymmeniin
kilometreihin. Poistetut rataosat kulkevat yleensä helpohkossa tasamaastossa, joten liikkuminen niillä on vaivatonta. Nämä
vihreät tiet ovat todellinen ympäristöteko nykyaikana, reitit
kulkevat usein luonnonkauniissa maastossa, johon tavallinen kulkija
ei muuten juurikaan eksy.
Torreviejan
reitti on pituudeltaan 6,7 kilometriä (kuva:
copyright Fundación de
los Ferrocarriles Españoles)
Alicanten maakunnassa on
viisi valmista reittiä ja kolme suunnitteilla. Carrascal
de la Font Roja -luonnonpuistossa
vanha Alcoy-Alicante rataosuus alkaen Alcoysta ja päättyen lähelle
La Sargaa on pituudeltaan 10 kilometriä. Toinen valmis pätkä on
Apeadero de Agostin ja Puerto de Maigmón välillä, yhteensä 22
kilometriä. Siitä löytyy upea 16-sivuinen opaslehtinen täältä.
Villenan kohdalla on valmista vihreätä tietä 15 kilometriä.
Déniassa on kunnostettu kuusi kilometriä entistä ratapohjaa.
Maakunnan
viides reitti noudattaa vanhaa Torrevieja-Albatera -ratalinjaa alkaen
Acequiónin
rannalta läheltä Torreviejan vanhaa rautatieasemaa. Reitti päättyy LosMontesinosiin johtavalle tielle ollen tällä hetkellä 6,7
kilometriä pitkä.Nyt
kesäkuussa on tehty esitys tämän vihreän tien jatkamisesta
sisämaahan peräti San Isidroon saakka, jolloin pituutta tulisi
lähes 30 kilometriä.
Video
Torreviejan nykyisestä reitistä aloituspisteen ollessa sisämaassa:
Vías
Verdes -reiteistä on oikein ansiokkaat nettisivut osoitteessa www.viasverdes.com.Sieltä löytyy sekä espanjaksi että englanniksi
tietoa reiteistä mm. karttoineen, korkeusprofiileineen ja
historioineen. Sivujen kautta voi myös tilata alan kirjallisuutta. Espanjan postilaitos Correos on muistanut tätä luontotekoa julkaisemalla aiheesta postimerkin kolmisen vuotta sitten:
Espanjan
suurnopeus- eli luotijunajärjestelmä on nimeltään AVE (Alta
Velocidad Española).
Suurin nopeus on hieman yli 300
kilometriä tunnissa. Ensimmäinen AVE-linja avattiin vuonna 1992
Madridin ja Sevillan välillä. Rataverkkoa on sittemmin laajennettu
jatkuvasti, pääkaupunki Madrid on jo yhdistetty moniin merkittäviin
rannikkokaupunkeihin.
Eräs innokas filatelisti tilasi Espanjan postilaitokselta
ns.
omapostimerkin juhlistaakseen AVE-linjan
käyttöönottoa välillä
Madrid-Alicante.
AVE-yhteys
Alicanteen otettiin käyttöön kesäkuun puolivälissä vuonna 2013.
Katso video täältä. Juuri julkaistun tilaston mukaan Alicanten ja Madridin välillä on
vuodessa ollut 1.357.000 juna- matkustajaa eli keskimäärin noin 113.000
kuukaudessa. Matkustajamäärä on vuodessa tuplaantunut verrattuna
edeltävään hitaampaan Alvia-junaan, jolla matka kesti kolme tuntia
ja 45 minuuttia. AVE-junalla aikaa kuluu nopeimmillaan enää kaksi
tuntia ja viisi minuuttia. Nopea ja edullinen junayhteys Alicanten ja maan
pääkaupungin välillä on vähentänyt kysyntää näiden kaupunkien
väliselle suoralle lentoreitille.
Torreviejasta
käsin on tehty aloite syöttöbussilinjan perustamiseksi Villenan
rautatiesemalle, jossa Alicantesta lähtevä AVE-juna pysähtyy. Näin
voitettaisiin hieman lisää aikaa matkustettaessa Torreviejasta Madridiin.
Alicanten kaupunki on vastustanut tällaista ratkaisua, jonka
toteutuessa osa matkustajavirrasta ohittaisi maakunnan keskeisen
kaupungin.
Espanjan
rautatieyhtiö Renfe tarjoaa lähitulevaisuudessa uutuutena nopean ja
joustavan yhteyden Alicanten ja Sevillan välillä. Uusi yhteys ilman
vaununvaihtoa Madridissa alkaa 27. heinäkuuta ja jatkuu koko elokuun
ajan. Matka-aika Sevillaan on ainoastaan 4,5 tuntia. Junasta on
mahdollisuus jäädä pois esimerkiksi Córdobassa, joka on
matkailullisesti mielenkiintoinen kaupunki. Lisätietoja tästä
AVE-uutuudesta löytyy mm. täältä.
Ei pidä hämmästyä, jos
näkee yllättävän monissa veneissä "Suomen viirin" Alicanten vesillä
ja satamassa, sillä paikallisella pursiseuralla on käytössään
sinivalkoinen ristiviiri. Real Club de Regatas de Alicante on yksi
Espanjan
vanhimmista ja aktiivisimmista alan seuroista, joka on
perustettu jo huhtikuussa vuonna 1889. Pursiseura vietti siten keväällä
125-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi on seuran historiasta tehty juhlavideo (alla):
Alicanten satama on myös
risteilyalusten vilkas kohde. Tänä vuonna siellä vierailee
kaikkiaan noin 20 isoa alusta ja ensi vuodeksi on alustavasti
tiedossa jo noin 35 laivaa eli 75.000 matkustajaa. Risteilyvieraille
on lähiseuduilla tarjolla runsaasti mielenkiintoisia
tutustumiskohteista, joista on tehty satamalaitoksen toimesta upea
informatiivinen esittelylehtinen.
Volvo Ocean Race
(tunnettiin aiemmin nimellä Whitbread Round the World Race)
on joka kolmas vuosi järjestettävä iso purjehduskilpailu, jonka
reitti kiertää maapallon ympäri. Reitti on vuosien saatossa vaihdellut, mutta
tyypillisesti lähtö on Euroopassa syys-lokakuussa ja maailma
kierretään idän suuntaan.
Edellinen Volvo Ocean Race
-kilpailu järjestettiin vuosina 2011-2012. Seuraavan,
kahdennen- toista kilpailun on määrä alkaa ensi lokakuussa. Sen
lähtösatama on Alicante ja maali Göteborgissa Ruotsissa. Tämä on
kolmas peräkkäinen kerta kun Alicanten satama on valittu tämän
näyttävän ja vaativan kilpailun lähtöpaikaksi, sillä myös
vuosina 2008 ja 2011 kilpailu alkoi sieltä.
Tulevassa kilpailussa on
yhteensä 11 satamaa ja yhdeksän varsinaista purjehdusväliä.
Reitillä on pituutta noin 72.000 kilometriä. Aikaa kilpailijoilla
kuluu kaikkiaan yli 8 kuukautta, sillä maalissa ollaan kesäkuun
lopulla 2015. Reittikarttaan voi tutustua täällä.
Alicanten satamaan
perustettiin vuonna 2012 Volvo Ocean Race -nimeä kantava museo. Se
on avoinna tiistaista lauantaihin klo 11-21 ja sunnuntaisin klo
11-15. Museoon on vapaa pääsy, opastettu kierros on maksullinen.
Torreviejassa suomalaiset
kokoontuivat juhlistamaan juhannusaattoa Suomi-Seuran tiloihin
perjantai-iltapäivänä. Mukana juhlimassa oli myös
suomenruotsalaisia ja heidän ruotsalaisia vieraitaan. Tunnelma oli
iloinen ja rento. Tervetulomaljan (seljankukkabooli) aikana ehdittiin
vaihtaa kuulumisia ja tutustua uusiin jäseniin.
Puheenjohtaja Jouko Raita
Puheenjohtaja Jouko Raita
toivotti kaikki tervetulleeksi juhlimaan juhannusta ja mukaan
Suomi-Seuran toimintaan. Kiitosta sai myös Kesäkeittiö-kokeilu,
joka on osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi. Selkeästi
suomalaiset tarvitsevat kokoontumispaikkaa myös kesäaikana. Ja mikä
sen parempaa kuin tavata hyvän ruoan ja juoman merkeissä.
Ruoka sai kiitosta
kaikilta, perinteiset suomalaiset juhlaruoat maistuvat siis Espanjan
lihapatojen äärelläkin. Kesäkeittiön emäntä Raija oli
valmistanut jo lapsuudestaan tuttuja juhannusruokia tätien ja
mummojen resepteillä. Päivän menuuseen kuului silliä, uusia
perunoita, smetanasilliä, kuorrutettua kylmää lohta
majoneesi-
kastikkeella, porkkana-
laatikkoa ja makeaa makaronilaatikkoa,
lihapullia, mausteista lihapataa, etikka-
kurkkuja,
tomaattisipuli-
salaattia ja vihersalaattia.
Ruotsalainen ystävämme
heltyi melkein kyyneliin huomatessaan, että hänen rakastamaansa
porkkanalaatikkoa (kuvassa vasemmalla) saa myös Espanjasta, Suomi-Seurasta! Kannattaa
siis tulla kauempaakin.... Ruoka tarjoiltiin seisovasta pöydästä,
joka oli koristeltu erityisen kauniisti.
Seisovan
pöydän herkut maistuivat myös nuorisolle.
Suuren suosion sai
kesäyön unelma -marenkikermakakku.
Talon seljankukkaboolia
nautittiin myös jälkiruoan, suussasulavan marenkikermakakun kera.
Hyvä ruoka, maistuvat juomat ja iloinen tunnelma jäivät varmasti
kaikkien mieleen.
Ensi tiistaina on
Suomi-Seuran kesäkeittiö jälleen auki, silloin tarjoillaan mm.
aitoa Tapolan mustaamakkaraa ja puolukkahilloa. (Teksti ja kuvat: Esa
Krautsuk)
Costa Blancan Suomi-Seuran
toimintakertomus vuodelta 2013 on luettavissa täällä.
Costa
Blancalle perustettiin vuonna 1986 oma Suomi-Seura, joka on siitä
lähtien pyrkinyt toimimaan monin tavoin jäsentensä parhaaksi
alueella. Koska suuri osa suomalaisista palaa kesäksi Suomeen,
Seuran varsinaiseen toimintaan tulee katkos huhtikuun loppupuolelta
lähtien aina lokakuun alkuun saakka.
Kesäksi
Espanjaan jäävien määrä lisääntyy kuitenkin koko ajan
suomalaisen yhteisön kasvaessa Costa Blancalla. Toisaalta moni tulee
Suomesta lyhytaikaiselle lomalle Espanjaan. Paineet järjestää myös
Seuran kesätauon ajaksi erilaisia aktiviteetteja ovat siten
kasvaneet.
Jo
useiden kesien ajan Suomi-Seuran kirjasto on ollut avoinna kerran
viikossa tiistaisin. Kirjastossa on tarjolla jo yli 4000 teosta.
Nykyinen tilanahtaus kuitenkin rajoittaa kirjaston laajentamisen.
Asuntoasioista kerrottiin kesäkahviossa tiistaina 17.6.
Torreviejassa
on myös Suomi-Seuran kahvila ollut kesäisin rajoitetusti auki.
Tällä kesäkaudella kahvion vetäjiksi ovat lupautuneet Raija
ja Esa Krautsuk elokuun alkupäiviin saakka. He ovat saaneet
kahvila-
toimintaan mukaan lisää innostuneita henkilöitä. Kahvio on
avoinna joka tiistai klo 10-14. Seuran kirjaston piti olla kulu-
vana
kesänä avoinna tiistaisin ainoastaan kaksi tuntia klo 11-13, mutta
kahviokävijöiden yllättävän suurien määrien vuoksi kirjaston
aukioloajaksi muutettiin sama kuin kahviolla eli neljän tunnin
mittaiseksi.
Tiistai-iltapäivisin
Suomi-Seuralla on myös Teematiistai-tapahtumia, joissa eri
alojen asiantuntijat pitävät tietoiskuja. Ensimmäisenä aloitti
Pia Koivuranta 19. toukokuuta aiheenaan Ovi auki elämään.
Mietteitä ja ajatuksia elämästä Espanjassa. Viime
tiistaina 17.6. 360Hometourin Timo Markkula ja Seppo Valkonen
kertoivat Asuntotiistai-tilaisuuden merkeissä eteläisen
Costa Blancan asumiseen liittyvistä trendeistä valottaen mm.
asunnon vuokraamista, ostamista ja myymistä.
Kesäkahvilan lisäksi kahvilanpitäjillä on tarkoitus vielä
aloittaa erilaista harrastustoimintaa kesäksi.
Suomi-Seuran
varsinaisen toimintakauden ulkopuolella ovat ylimääräisinä
juhlina jo olleet vappujuhla ja äitienpäiväjuhla. Seu-
raavaksi
järjestetään Seuran toimistolla (Calle Concordia 96)
juhannusjuhlat perjantaina 20.6. klo 14.00–17.00. Tarjolla on
suomalainen pitopöytä, boolia, viiniä ja olutta. Sisäänpääsymaksu
10 euroa.
Alicanten
lentokentän matkustajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Kenttä on
Espanjan kuudenneksi vilkkain. Tänä vuonna Alicantessa ylitetään
ensimmäisen kerran kymmenen miljoonan matkustajan raja. Lentoaseman
nykyinen moderni termimaali otettiin käyttöön maaliskuussa vuonna
2011. Sen kapasiteetti on noin 20 miljoonaa lentomatkustajaa
vuodessa, joten paljon saa vielä vettä virrata Segura-joessa, jotta
tuohon lukemaan päästään.
Sekä
lähteville että saapuville matkustajille on tärkeätä, että
maayhteydet lentokentälle ja lentokentältä toimivat kattavasti ja
jouhevasti. Suurin osa saapuvista suomalaisista matkustajista jatkaa
lentokentältä eteläänpäin eli Torreviejan suuntaan.
Vuosikymmeniä ulkomaiset matkustajat olivat toivoneet Alicanten
lentokentän ja Torreviejan välille säännöllistä
linja-autoyhteyttä.
Alicanten lentokentältä bussi
lähtee Torreviejaan kakkostasolta (2a planta).
Vihdoin
toukokuussa vuonna 2011 toteutui suora bussiyhteys kentältä
Torreviejan linja-autoasemalle, kun Torreviejan sisäisestä
bussiliikenteestä vastaava Costa Azul -yhtiö aloitti Quickair
Torrevieja -nimellä tunnetun reitin ajamisen kahdeksan kertaa
vuorokaudessa molempiin suuntiin vuoden jokaisena päivänä.
Alkuaikoina matkustajia oli varsin vähän, ja reitin kohtalo oli
jopa vaakalaudalla. Onneksi ulkomaisten yhdyskuntien vetoomukset
omille joukoilleen tuottivat tulosta ja reitin käyttö alkoi
vähitellen lisääntyä.
Reitillä
oli vuonna 2012 yhteensä 51.660 matkustajaa ja vuonna 2013 jo 72.049
käyttäjää eli vuodessa tapahtui kasvua 39,5 prosenttia. Tuoreen
tilaston mukaan tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana
on ollut 27.602 matkustajaa, missä on kasvua noin 25 % verrattuna
viime vuoden vastaavaan jaksoon. Torreviejan suunnasta bussia käytti
12.982 henkilöä ja Alicanten kentältä 14.620 matkustajaa. Päivää
kohden oli keskimäärin 182 matkustajaa, viime vuoden vastaava
lukema oli 147.
Torreviejan
linja-autoasemalta (Calle del Mar 50) on kahdeksan lähtöä
päivittäin kahden tunnin välein: klo 7:00, 9:00, 11:00, 13:00,
15:00, 17:00, 19:00 ja 21:00. Alicanten kentältä lähdöt ovat
vastaavasti: klo 8:00, 10:00, 12:00, 14:00, 16:00, 18:00, 20:00 ja
22:00. Bussi ajaa pysähtymättä A7-moottoritien kautta, matkan kesto on noin 50 minuuttia. Bussissa on ilmainen wi-fi. Matkan hinta on 6,92 euroa
henkilöltä. Alle 4-vuotiaat lapset ovat maksuttomia. Sellaiset
eläkeläiset saavat 30 %:n alennuksen, jotka ovat kirjoilla
Valencian alueella, joten esim. SIP-korttia vilauttamalla pitäisi
alennus onnistua.
Tämän vuoden alussa
lentokenttäbussit saivat uuden
Maanjäristys sanana
saattaa olla pelottava sellaisille, jotka asuvat tai lomailevat
seismisesti herkillä alueilla. Eteläinen Espanja on juuri tällaista seutua, sillä Afrikan mannerlaatta ja Euraasian mannerlaatta kohtaavat
Iberian niemimaan eteläosassa Espanjan ja Afrikan rajalla. Nämä
laatat ovat kulkemassa hitaasti toisiaan kohti hieman lomittain.
Gibraltarin kohdalla tämä alityöntövyöhyke on noin 200
kilometriä leveä ja liikkuu vain alle sentin vuodessa.
Marraskuun 1. päivän
vuonna 1755 Portugalin, Espanjan ja Marokon maaperät tärisivät
voimakkaasti. Tapahtuma tunnetaan Lissabonin suurena
maanjäristyksenä, joka synnytti lähes 15 metriä korkean tsunamin.
Sen on arvioitu olleen voimakkuudeltaan 8,5-9,0 magnitudia. Järistys
tuhosi tuolloin Lissabonin kaupungin keskustan Portugalissa. Ainakin
60 000 ihmistä kuoli. Järistyksen syyksi arvellaan nimenomaan
Gibraltarin alapuolella sijaitsevaa alityöntövyöhykettä.
Maanjäristysten
riskialueita Espanjassa 500
vuoden kokemuksella (kuva Instituto
Geográfico Nacional)
Espanjassa rekisteröidään
vuosittain noin 2500 maanjäristystä. Murcian alue tuntuu olevan tällä hetkellä maan
seismisintä aluetta. Myös etenkin Alicanten, Granadan ja Málagan
maakunnissa on maankuoren aktiivista toimintaa. Suurin osa Espanjan
maanjäristyksistä on voimakkuudeltaan alle 2,5 magnitudia.
Maanjäristyksiin ei päde sanonta ”parempi kertanen rutina kuin
ainainen kitinä”, sillä pienet maankuoren vavahtelut vapauttavat
vähitellen paineita, joten suuria kertarysähdyksiä ei pääse
syntymään niin helposti.
Costa Blancalla
maanjäristyksiä onkin onneksi silloin tällöin, joskus muutama peräkkäin.
Esimerkiksi vajaan vuorokauden sisällä aikavälillä 5.–6.6.2014
rekisteröitiin Guardamarin ja Santa Polan välillä kuusi järistystä
voimakkuuden vaihdellessa 1,5 ja 2,3 magnitudin välillä. Osa
lähiseutujen asukkaista ei havaitse järistysseudulla mitään, korkeintaan kuulee
jotakin jylinää. Osa kokee, että talon alla meni metrojuna....
Mitään vahinkoja ei yleensä edes synny. Järistykset eivät
välttämättä ole lähellä maan pintaa vaan ne voivat olla jopa
kymmenien kilometrien syvyydessä.
Bajo Seguran aluetta
koetteli vuonna 1829 suuri maanjäristys, jonka voimakkuus oli 6,6
magnitudia. Vahingot olivat mittavat mm. Orihuelassa, Torreviejassa,
Guardamarissa, Rojalesissa ja Almoradíssa: alueella kaikkiaan 389
kuollutta, 2965 tuhoutunutta rakennusta, neljä siltaa ja 47 kirkkoa,
joukossa Torreviejan keskusaukion kirkko, joka rakennettiin uudelleen
maanjäristyksen jälkeen. Lisätietoja alueen maanjäristyksestä
löytyy täältä.
Kuva esittää vuonna 1829
Torreviejaa ja lähialueita
kohdanneen voimakkaan
maanjäristyksen tuhoja
Bajo Seguran suurta
maanjäristystä muistellaan monilla alueen paikkakunnilla sen
vuosipäivänä 21. maaliskuuta tai myös muulloin, sillä
maanjäristyksen suojeluspyhimykselle San Emigdiolle on nimetty
juhlapäiviä, esimerkiksi Torreviejassa elokuun alkupuolella.
Viime vuoden maaliskuussa
Torreviejassa järjestettiin maanjäristyksen varalta suuri
harjoitus (video alla), johon osallistui noin 500 henkilöä. Siitä
laadittiin jälkikäteen seikkaperäinen 36-sivuinen selostus, joka
on luettavissa täällä. Sen sijaan tästä linkistä löytyvät
tilastonikkareiden mielestä maininnan arvoiset järistykset
katsottuna Torreviejan horisontista.
Espanjalaiset
tuntuvat osaavan vääntää juhlan asiasta kuin asiasta.
Vuosikalenteri näyttää vilisevän juhlapäiviä ja fiestoja.
Moniin juhliin valmistaudutaan viikkokaupalla, tehdään esimerkiksi
näyttäviä pukuja tai liikuteltavaa rekvisiittaa. Helposti voi
syntyä mielikuva, että elämä Espanjassa
on pelkkääjuhlaa.
Myös
suomalaissiirtokunnan keskus Costa Blancalla, Torreviejan kaupunki on
ominut runsaasti erilaisia juhlia, joista osa on ainoastaan päivän
mittainen, mutta juhlakausi saattaa toisaalta kestää myös jopa
runsaan viikon verran. Tällä hetkellä ajankohtainen tapahtuma on
Roomalaismarkkinat Inmaculada Concepción -kirkon edessä Plaza de la
Constitución -aukiolla. Torrevieja tuntuu siirtyneen ajassa jopa
pari tuhatta vuotta taaksepäin. Näyttää ”kirkon piha”
taipuvan moneksi.
Markkina-alueelta
löytyy paljon käsityöläiskojuja sekä useita ruokapaikkoja
keskiaikaiseen tyyliin. Kauppiaat ovat pukeutuneen roomanvallan
aikaisiin asusteisiin ja alueella on yleisölle ohjelmaa pitkin
päivää. Lapsille on mm. gladiaattorikoulu, askartelua, tuunaa oma
nimikylttisi korukivistä, hiekkaleikkejä antiikin ruukkujen kanssa,
karuselli jne.
Kojut
jatkuvat kirkolta pitkin Calle Caballero de Rodas -katua. Alueella
kuullaan kiertäviä katusoittajia ja komeat " roomalaiset"
sotilaat kävelevät yleisön joukossa hauskuuttamassa yleisöä,
vieraat voivat kuvauttaa itsensä heidän kanssaan.
Käsityökojuissa
on myynnissä käsin tehtyjä koruja, saippuoita, tuoksukynttilöitä,
voimaa antavia sekä parantavan voiman omaavia kiviä, viiniä,
kahvia, vaatteita ja kaikkea tuiki tarpeellista maan ja taivaan
väliltä. Mahtava tilaisuus hankkia matkalaukkuun tuliaisia
edullisesti. Erikoisuutena
korupaja, jossa korutaiteilija tekee koruja suoraan asiakkaan
toiveiden mukaan. Ja korun saa siis heti mukaansa. Ainoa haaste on
valinnan vaikeus...
Ruokapaikoissa on tarjolla kebabia,
vartaita, kuskusia, avotulella grillattuja makkaroita, grillikylkeä
ja kaikenlaisia herkkuja. Alueen muutkin ruokapaikat ja kahvilat ovat
tietenkin myös auki. Ja tämä kaikki hyvällä mielellä ja pilke
silmäkulmassa.
Monet kojujen myyjät/yrittäjät ovat tulleet
ympäri Espanjaa. Eiköhän mennä sankoin joukoin näyttämään,
että me torreviejalaisetkin rakastamme erilaisia tapahtumia ja
olemme innolla kannustamassa mukana kun on tiedossa jotakin hauskaa.
Nämä
markkinat ovat kolmipäiväiset ajalla 13.-15. kesäkuuta. Ohjelmaa
on jokaisena päivänä aamupäivän noin klo 11 alkaen
iltayhteentoista saakka. Lähempiä tietoja ohjelmasta löytyy
täältä. (Teksti
ja kuvat: Esa Krautsuk)
Termi kylmä sota on tullut uudelleen
esille viimeaikaisten tapahtumien vuoksi Ukrainan suunnalla. Jotta
ymmärtäisi nykyisyyttä, niin on tunnettava historiaa. Ehkä on
siten hyvä palata lähemmin aiheeseen siltä osin kuin se sivuaa
hieman Espanjaa.
Myös Espanjan maaperä oli toisen maailmansodan jälkeen kylmän sodan näyttämönä Euroopassa. Vuonna 1953 Yhdysvallat ja
Espanja sopivat amerikkalaisten sotilastukikohtien perustamisesta
maahan. Laivastotukikohta rakennettiin lähelle Cadizia Rotaan
ja kolme lentotukikohtaa sijoitettiin Morón de la Fronteraan (Sevillasta kaakkoon), Torrejóniin
(lähellä Madridia) ja Zaragozaan.
Kun poliittinen järjestelmä vaihtui Itä-Euroopan maissa 1990-luvun
alkupuolella, niin amerikkalaiset eivät enää katsoneet
tarvitsevansa kaikkia tukikohtia, vaan luovuttivat Torrejónin ja
Zaragozan Espanjan ilmavoimille. Sen sijaan Andalusiassa sijaitsevat
tukikohdat Rota ja Morón jäivät edelleen USA:n käyttöön.
Kylmää sotaa käytiin myös toisella rintamalla Espanjasta
käsin! Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain propagandan
päävälineenä oli radiotoiminta, sillä lännessä radiolähetykset
nähtiin helpoimpana tapana päästä sosialististen maiden julkisen
mielipiteen kimppuun. Suurimpaan osaan Itä-Euroopan maista haluttiin
suunnata niiden äidinkielellä tuotettuja ohjelmia.
Yhdysvallat alkoi etsiä Euroopasta sopivia paikkoja voimakkaiden
lyhytaaltolähetysten aloittamiseksi. Monia vaihtoehtoja tutkittiin
ja lopulta syntyi ajatus myös Espanjan Costa Bravasta vuonna 1955.
Kolme vuotta myöhemmin Yhdysvaltain hallitus osti 33 hehtaaria maata
Gironan lähistöllä sijaitsevasta Playa de Palsin rannasta. Sen parempaa paikkaa ei silloin olisi voinut
löytyä muualta läntisestä Euroopasta radiolähetyksille Itä-Eurooppaan!
Alueella rakennettiin toimitiloja sekä peräti 13 mahtavaa
antennia,
joista korkeimmat ulottuivat yli 170 metrin korkeuteen! Tämä
radioasema, Radio
Liberty, oli menestys ja jotain propagandan tehosta tai kenties
Neuvostoliiton ylireagoinnista kertoi sekin, että läntistä
radiotoimintaa yritettiin padota laajamittaisella radiohäirinnällä.
Todettakoon kuriositeettina Neuvostoliiton entisen presidentin
Mihail Gorbatsovin kertoneen, että kun hänet laitettiin Krimillä
arestiin loma-asuntoonsa maassaan tapahtuneen vallankaappausyrityksen
aikana elokuussa 1991, niin hän sai tietoja ulkopuolisesta
maailmasta kuuntelemalla pienellä radiovastaanottimellaan nimenomaan
juuri Radio Libertyn lähetyksiä Espanjasta!
Rautaesiripun kaaduttua itäinen Eurooppa avautui 1990-luvun
alussa ja USA pystyi siirtämään radiotoimintaansa pois
Länsi-Euroopasta lähemmäksi uusia kohdemaita, jotka sijaitsivat
mm. Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksen alueella. Niinpä
myös Playa de Palsin radioasema oli tullut tiensä päähän!
Viimeiset ohjelmat radioitiin sieltä vuonna 2001.
Keskiviikkona 22.3.2006 kello 15.56 radioaseman mahtava
antennifarmi tuhottiin räjäyttämällä suuren yleisömäärän
seuratessa tapahtumaa. Antennien metalliromu kuljetettiin
kierrätykseen ja myös niiden betoniset perustukset räjäytettiin.
Hankkeen kustannuksiksi tuli noin 1,68 miljoonaa dollaria, johon
sisältyivät myös elektronisten laitteiden ja generaattoreiden sekä
maanalaisten polttoainevarastojen purkaminen. Näin oli yksi kylmän sodan jäänne päättynyt Espanjan maaperällä!
Ajettaessa Alicanten
lentokentän ja Torreviejan välistä N-332-valtatietä kiinnittyy
monella helposti huomio Los Montesinosin tienhaaran lähistöllä
sijaitsevaan epätavallisen korkeaan antennimastoon, joka näkyy
todella pitkälle. Erityisesti pimeällä sen valot näkyvät kaukana
horisontissa.
Kyseessä on Torreta de
Guardamar, joka on yli 370 metriä korkea ja sijaitsee meren
rannasta noin 1,4 kilometrin päässä. Masto pystytettiin kylmän sodan aikana vuonna 1962 alunperin Yhdysvaltain armeijan käyttöä
varten. Aitanassa oleva tutkasysteemi sekä Rotan laivastotukikohta
Espanjan Atlantinpuoleisella rannikolla käyttivät sen palveluja,
erityisesti sukellusveneliikenteen tarpeita silmällä pitäen.
Alunperin antennia
kutsuttiin nimellä Torre de los Americanos. Masto on tiettävästi
edelleen Iberian niemimaan korkein rakennelma ja Euroopan Unionin
alueella korkein sotilaskäyttöön tehty. Masto kuuluu nykyään
Espanjan laivastolle ja on viralliselta nimeltään Radio Estación
Naval - Antena LF 380 metros – Guardamar. Antennimaston
tarkoituksena on kontrolloida Välimeren laiva- ja
sukellusveneliikennettä. Espanjan sukellusveneiden päätukikohta
sijaitsee Cartagenassa.
"Antes todo esto era campo
español" eli kaikki oli ennen campoa. Näillä sanoilla alkaa
Nación Rotonda -verkkosivusto, joka tekijöiden mukaan on
interaktiivinen visuaalinen kartoitus viimeisten 15 vuoden ajalta
Espanjan paikkakuntien katastrofista, jota ilmaisua he hieman
kärjekkäästi käyttävät.
Sivustolla on jo yli 300
ilmakuvattua esimerkkiä dokumentoituja vaikutuksia maan
asuntokuplasta ja huonosta suunnittelusta. Käyttö on helppoa ja
yksinkertaista, muuttunutta tietoa saadaan siirtämällä kuvan
keskellä olevaa liukusäädintä: vasemmalla puolella on alueen
alkuperäinen tila, oikealla uusi tilanne.
Tiedusteltaessa sivuston tekijöiltä
Alicanten maakunnan osalta epäonnistuneita esimerkkejä nostavat he
esille kaksi kohdetta. Toinen on Villajoyosassa oleva kaunis ranta-alue, jossa lähes 40 vuotta oli kaksi hyvin suosittua
leirintäaluetta. Ne työllistivät paikallisia asukkaita ja toivat
verotuloja kaupungille, joka oli edesauttamassa kansainvälistä
matkailua. Molemmat leirintäalueet lakkautettiin vuonna 2007 kun
alueen sai haltuunsa promoottori, jonka tarkoituksena oli kehittää
maapohjaa kokonaan uudella tavalla. Talouskriisi vei promoottorin konkurssiin,
ja alue jäi keskeneräiseksi, kuten nähdään tästä linkistä. Toinen varsin tyypillinen esille
otettu esimerkki on Guardamar del Segurasta, jossa tuntuu paikoin
olevan enemmän päällystettyjä katuja ja kiertoliittymiä kuin
muuta maapohjaa. Tästä kohteesta on havainnollinen kuvapari täällä.
Nación Rotondan sivuilta löytyy
kartta, josta voi etsiä kaikkialta Espanjasta lisää näitä
kohteita.
Lähes
puolensataa Espanjan ystävää kokoontui torstaina 12. kesäkuuta
perinteiseen tapaamiseen Lahdessa, paikkana oli kaupungin satamassa
sijaitseva Vesijärven vanha rautatieasema, joka on ollut myös
kaikkien aikaisempien kokoontumisten tyyssijana aina vuodesta 2006
alkaen. Rakennuksessa toimii nykyään Kahvila Kariranta, jonka
kodikkaat huoneet antoivat oivat puitteet tilaisuudelle.
Tällä
kerralla ilma oli Lahdessa edelliskertojen kauniista säästä
poiketen tihkusateinen, joten taivaskin itki myötätunnosta kun
läsnäolijat niin kaipasivat Espanjaa! Ilahduttavaa oli, että
tilaisuutta oli mainostettu Aurinkorannikonkin puolella, joten
paikalle saapui myös Costa del Solin suomalaisia vaihtamaan
ajatuksia costablancalaisten kanssa.
Hienoa
oli tavata Lahdessa myös Costa Blancalla neljän vuoden työkautensa
juuri päättäneet talvipappi Sakari Vuorinen ja hänen
kanttoripuolisonsa Maija Vuorinen, jotka ovat näiden vuosien aikana
tulleet tutuiksi monille espanjansuomalaisille. Samoin paikalla
olivat Seppo Snellman, Reijo Kanninen ja Matti Varis, jotka kaikki
olivat kantavia voimia kun näitä Lahden tapaamisia aikoinaan
alettiin järjestää.
Mutta
miten kaikki sai alkunsa? Ajatus tällaisen tapaamisen
järjestämisestä syntyi talvella 2006 Costa Blancan Suomi-Seuran kahviossa
Torreviejassa muutamien Lahden seudulta kotoisin olevien sattuessa samaan
pöytään. Keskustelijat tiesivät, että tamperelaisilla oli jo
perinteeksi muodostunut vuosittainen tapaaminen kesäkuun alun
tiistaina Tammelantorilla niin miksei sitten Lahdessakin voisi
onnistua.
Tietoa
Lahden ensimmäisestä tapaamisesta levitettiin tehokkaasti, ja
peräti 64 henkilöä saapui paikalle. Kokoontumisen varsinaisena
tavoitteena oli Espanjassa talvehtivien suomalaisten tapaaminen
kotimaassa. Tilaisuus onnistui erinomaisesti, joten päätettiin
tehdä tapahtumasta perinne siten, että ajankohtana on kesäkuun
toinen torstai klo 12 ja paikkana Kahvila Kariranta. Nyt
kokoonnuttiin siten jo yhdeksännen kerran. Osanottajien määrä on
näinä vuosina vaihdellut 35-80 välillä.
Seuraavan
kerran tavataan Lahdessa siis 11.6.2015.