Vain muutama vuosikymmen sitten Valencian maaseutua rytmittivät
valkoiset, jyrkkäkattoiset talot, joita ympäröivät vihannes- ja
hedelmätarhat. Talojen nimi on la barraca.
Kirjoittaja
barracan edessä Albufeiralla.
|
Koti työn äärellä
Tyypillisimmillään
barraca on talo, joka on rakennettu hirsistä ja laastista, jonka
katto on olkea ja jonka kummallakin lyhyellä sivulla on ovi – näin
talo saatiin kuumalla kaudella helpolla tuuletettua. Alakerrassa on
yhdistetty keittiö- ja oleskelutila sekä kaksi tai kolme
makuuhuonetta. Portaat johtavat parvelle, jossa kuivatettiin yrttejä
tai mulperipuusta poimittuja silkkiperhosen koteloita.
Barraca
rakennettiin työn keskelle – Valencian viljelysalueelle eli la
huertalle se rakennettiin keskelle peltoja, sisämeri Albufeiran
alueelle, kalastajien maailmaan barracan oviaukko tehtiin kohti
venelaituria.
Barraca
oli köyhän väen asunto, sen ainoa ylellisyys oli vesipumppu, josta
saatiin talousvesi. Taloa lämmitettiin niillä puilla, joita
kaadettiin lähiympäristöstä, useimmiten hedelmäpuiden
karsinnasta yli jääneillä oksilla.
Katoava rakennusmuoto
Barraca
kertoo ajasta ennen turismia. Talossa käytyään käsittää, miten
köyhää elämän Valenciassa ja Murciassa on täytynyt olla, miten
kaikki mitä tarvittiin, pyrittiin saamaan omavaraisesti, maasta tai
merestä.
Parvelle
johtavat portaat.
|
antennia!
Barracassa
voi myös yöpyä, majoitusta tarjotaan 100 euron vuorokausihintaan.
Halvemmalla kuitenkin pääsee, jos matkustaa Albufeiraan lähelle
Valenciaa. Siellä pääsee alkuperäisessä asussa olevaan barracaan
tutustumaan 2 eurolla ja kaupan päälle saa vielä veneajelun
sisämerellä.
Teksti: Eeva
Donner
Kuvat:
Christer Donner
Espanjan
postilaitos Correos julkaisi helmikuussa 2014 maalaisarkkitehtuurista kolmen
merkin sarjan, jossa yhdessä on kuvattuna valencialainen barraca. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti