Joulupukin kotipaikasta
käydään maailmalla jatkuvaa kiistelyä, eikä lahjojen
jakopäiväkään ole kaikkialla sama. Perinteillä on pitkä
historia, johon ovat vaikuttaneet monet
asiat vuosien saatossa. Tämänpäivän
joulupukkihahmo pohjautuu nykyisen Turkin
alueella 300-luvulla
eläneeseen Myran piispaan Pyhään
Nikolaukseen, jonka
nimestä (lat. Sanctus
Nicolaus)
johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi
englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas.
Pyhä Nikolaus oli tunnettu
hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten
suojeluspyhimys, joka
kunnostautui
myös lahjojen tuojana.
Tieto Nikolauksen
hyvistä teoista kulki mm. hollantilaisten merimiesten mukana Eurooppaan,
ja kun 1400-luvulla Alankomaista
tuli Espanjaan kuuluva
alue, Nikolaus alkoi
purjehtia sieltä käsin alusmaittensa alamaisia tervehtimään.
Myöhemmin hänen nimensä muuntui Alankomaissa
muotoon Sinterklaas.
Nikolauksen mukana kulki
usein Zwarte Piet eli Musta Pekka, joka sulki tuhmat lapset säkkiin
ja vei mukanaan Espanjaan. Zwarte Piet juontaa juurensa keskiajalla
Espanjassa asuneista maurilaisorjista. Nikolaus taas oli parrakas
pyhimys, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti
valkoisella hevosella. Nykyisin piispanasuinen Sinterklaas purjehtii
Espanjasta höyrylaivalla
Hollantiin marraskuun
puolivälissä, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hänet otetaan
juhlallisesti vastaan. Sinterklaas ja Zwarte Piet kiertävät
Hollantia seuraamassa lasten käytöstä kuten Suomessa tontut.
Hollannissa lahjat jaetaan illalla
5. joulukuuta Pyhän
Nikolauksen muistopäivän
aattona.
Nykyisen suomalaisen
jouluperinteen mukaan oikea
joulupukki asuu
joulumuorin, tonttujen
ja porojen kanssa Korvatunturilla. Eräs
yhdysvaltalaista alkuperää oleva laulu on tehnyt Petteri
Punakuonon tunnetuksi
yhtenä joulupukin rekeä vetävistä poroista.
Suomen
postin ylläpitämä joulupukin pääpostikonttori Rovaniemellä saa
vuosittain ulkomailta yli puoli miljoonaa kirjettä. Myös eräät
muut suomalaiset yritykset kohdistavat joulupukkiaiheisia palvelujaan
ulkomaille, mm. espanjan kielellä. Esimerkiksi Joulupukin
Santatelevision Youtube-kanavalla on videoita kuudella kielellä.
Viime vuonna kanavan seuratuin kieli oli vielä ranska, mutta jo tänä
vuonna espanja ja portugali kiilaavat ranskan ohi, kiitos suosion
voimakkaan kasvun latinalaisessa Amerikassa.
Espanjassa
itämaan
tietäjät kameleineen ovat joulupukin ja porojen vastine eli
joululahjat saadaan vasta loppiaisena. Joskus
on
sanottu,
että Espanja on kahden pukin loukussa. Joulupukki
eli Papá Noel koetaan
anglosaksisuuden tunkeutumisena latinalaiseen ja katoliseen
perinteeseen. Yhtenä
joulupukin etuna tunnutaan pitävän sitä, että lapset saisivat
silloin lahjansa hyvissä ajoin, jotta ehtisivät myös leikkiä
niillä ennen koulun alkua heti
loppiaisen jälkeen.
Nykypäivän
Espanjassa itämaan
kolmen
tietäjän perinne elää sulassa sovussa joulupukin kanssa ja
monissa espanjalaisissa perheissä saattaa vierailla sekä joulupukki
että itämaan tietäjät. Viime
vuosina joulupukit ovat siten
vallanneet
Espanjassa
yhä
enenevässä määrin kadut
ja tavaratalot, ja lapset ovat osanneet ruveta odottamaan lahjoja
myös virallisena joulupäivänä. Lähes
20 prosenttia espanjalaiskodeista onkin alkanut jakaa lahjoja
molempina lahjapäivinä ja runsas 15 prosenttia kodeista on
siirtynyt kokonaan joulupukkiin.
Costa Blancalla Alicanten
kaupungissa on monena vuonna ollut avoinna runsaan kuukauden ajan
ennen loppiaista joulupukin talo (Casa de Santa Claus)
Benacantil-vuoren kupeessa sijaitsevassa La Ereta -puistossa. Tänä
vuonna avautui Alicantessa uudistettuna Plaza Séneca, jonne
päätettiin pystyttää kokonainen joulupukin kylä. Se on avoinna
6. tammikuuta saakka. Samalla luovuttiin erillisestä joulupukin
talosta puistossa. Kylästä on verkossa seitsemällä eri kielellä
oma sivusto: http://www.pobladopapanoel.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti