Papá Noel on espanjankielinen joulupukki

Joulupukin kotipaikasta käydään maailmalla jatkuvaa kiistelyä, eikä lahjojen jakopäiväkään ole kaikkialla sama. Perinteillä on pitkä historia, johon ovat vaikuttaneet monet asiat vuosien saatossa. Tämänpäivän joulupukkihahmo pohjautuu nykyisen Turkin alueella 300-luvulla eläneeseen Myran piispaan Pyhään Nikolaukseen, jonka nimestä (lat. Sanctus Nicolaus) johtuvat hahmon nimet monissa kielissä, esimerkiksi englanninkielinen nimitys Santa Claus ja alankomaalainen Sinterklaas.

Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, ja hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys, joka kunnostautui myös lahjojen tuojana. Tieto Nikolauksen hyvistä teoista kulki mm. hollantilaisten merimiesten mukana Eurooppaan, ja kun 1400-luvulla Alankomaista tuli Espanjaan kuuluva alue, Nikolaus alkoi purjehtia sieltä käsin alusmaittensa alamaisia tervehtimään. Myöhemmin hänen nimensä muuntui Alankomaissa muotoon Sinterklaas.

Nikolauksen mukana kulki usein Zwarte Piet eli Musta Pekka, joka sulki tuhmat lapset säkkiin ja vei mukanaan Espanjaan. Zwarte Piet juontaa juurensa keskiajalla Espanjassa asuneista maurilaisorjista. Nikolaus taas oli parrakas pyhimys, jolla oli päällään papinkaapu ja joka ratsasti valkoisella hevosella. Nykyisin piispanasuinen Sinterklaas purjehtii Espanjasta höyrylaivalla Hollantiin marraskuun puolivälissä, eri vuosina eri kaupunkiin, jossa hänet otetaan juhlallisesti vastaan. Sinterklaas ja Zwarte Piet kiertävät Hollantia seuraamassa lasten käytöstä kuten Suomessa tontut. Hollannissa lahjat jaetaan illalla 5. joulukuuta Pyhän Nikolauksen muistopäivän aattona.

Nykyisen suomalaisen jouluperinteen mukaan oikea joulupukki asuu joulumuorin, tonttujen ja porojen kanssa Korvatunturilla. Eräs yhdysvaltalaista alkuperää oleva laulu on tehnyt Petteri Punakuonon tunnetuksi yhtenä joulupukin rekeä vetävistä poroista.

Suomen postin ylläpitämä joulupukin pääpostikonttori Rovaniemellä saa vuosittain ulkomailta yli puoli miljoonaa kirjettä. Myös eräät muut suomalaiset yritykset kohdistavat joulupukkiaiheisia palvelujaan ulkomaille, mm. espanjan kielellä. Esimerkiksi Joulupukin Santatelevision Youtube-kanavalla on videoita kuudella kielellä. Viime vuonna kanavan seuratuin kieli oli vielä ranska, mutta jo tänä vuonna espanja ja portugali kiilaavat ranskan ohi, kiitos suosion voimakkaan kasvun latinalaisessa Amerikassa.

Espanjassa itämaan tietäjät kameleineen ovat joulupukin ja porojen vastine eli joululahjat saadaan vasta loppiaisena. Joskus on sanottu, että Espanja on kahden pukin loukussa. Joulupukki eli Papá Noel koetaan anglosaksisuuden tunkeutumisena latinalaiseen ja katoliseen perinteeseen. Yhtenä joulupukin etuna tunnutaan pitävän sitä, että lapset saisivat silloin lahjansa hyvissä ajoin, jotta ehtisivät myös leikkiä niillä ennen koulun alkua heti loppiaisen jälkeen.

Nykypäivän Espanjassa itämaan kolmen tietäjän perinne elää sulassa sovussa joulupukin kanssa ja monissa espanjalaisissa perheissä saattaa vierailla sekä joulupukki että itämaan tietäjät. Viime vuosina joulupukit ovat siten vallanneet Espanjassa yhä enenevässä määrin kadut ja tavaratalot, ja lapset ovat osanneet ruveta odottamaan lahjoja myös virallisena joulupäivänä. Lähes 20 prosenttia espanjalaiskodeista onkin alkanut jakaa lahjoja molempina lahjapäivinä ja runsas 15 prosenttia kodeista on siirtynyt kokonaan joulupukkiin.

Costa Blancalla Alicanten kaupungissa on monena vuonna ollut avoinna runsaan kuukauden ajan ennen loppiaista joulupukin talo (Casa de Santa Claus) Benacantil-vuoren kupeessa sijaitsevassa La Ereta -puistossa. Tänä vuonna avautui Alicantessa uudistettuna Plaza Séneca, jonne päätettiin pystyttää kokonainen joulupukin kylä. Se on avoinna 6. tammikuuta saakka. Samalla luovuttiin erillisestä joulupukin talosta puistossa. Kylästä on verkossa seitsemällä eri kielellä oma sivusto: http://www.pobladopapanoel.com/