Vuodenvaihteen rituaaleja Espanjassa

Uusi vuosi otetaan vastaan maailmalla ilotulituksin ja erilaisten onnea tuovien perinteiden siivittämänä. Vuoden vaihtuminen merkitsee monelle uutta alkua ja tämä ajatus näkyy myös monien maiden uudenvuoden perinteissä. Yksi yleisimmistä on näyttävien ilotulitusten ampuminen taivaalle. Värikäs ja äänekäs valoshow on nykypäivänä monelle vain yksi viihdyke muiden joukossa, mutta joissakin maissa sen perimmäinen merkitys on edelleen voimissaan: ilotulitteiden kova pauke karkottaa pahat henget pois. Uudelta vuodelta toivotaan yleensä ripaus onnea, joten monet vuodenvaihteen taiat pyörivät onnen tavoittelun ympärillä.

Espanjalaiseen uuteen vuoteen liittyy mielen-kiintoisia perinteitä. Ensinnäkin vuodenvaihde on espanjalaisille hyvin juhlallinen tilaisuus ja lähes kaikki pukeutuvat yleensä parhaimpiinsa, naiset iltapukuihin ja miehet pukuihin. Espanjassa uusi vuosi otetaan vastaan perheen tai ystävien seurassa herkullisen juhlaillallisen merkeissä. Hyvän ruoan lisäksi pöydässä on tietysti runsaasti kuohuviiniä eli cavaa. Ravintoloissa on usein aattoiltana (nochevieja) tarjolla juhlamenut.

Viimeistään hieman ennen puolta yötä avataan kotona televisio ja seurataan suoraa lähetystä Madridin Puerta del Sol -aukiolta. Tätä ennen lautaselle on aseteltu jokaiselle juhlijalle 12 viinirypälettä. Vuoden vaihtuessa kajahtaa pääkaupungista 12 kellonlyöntiä, jolloin juhlaväki syö niiden tahdissa viinirypäleensä varmistaakseen onnen tulevan vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Jos onnistuu nielemään rypälesatsin ennen vuorokauden vaihtumista, on koko uusi vuosi onnekas! Päälle voi juoda lasillisen cavaa. Ennen kellonlyöntejä taian vahvistamiseksi voi cavalasiin tipauttaa kultasormuksen, joka pitää kuitenkin muistaa poistaa ennen juhlajuoman siemailua! Myös kotieläimet voivat osallistua rypälerituaaliin, kuten tämä video näyttää. Kun koko tämä perinne on suoritettu, voi juhlinta alkaa myös kodin ulkopuolella.

Kaupoissa myydään jopa kahdentoista säilötyn viinirypäleen pakkauksia niille, jotka haluavat päästä helpolla. Tosin rypäleiden syönti nopeassa tahdissa voi tuottaa vaikeuksia, mutta kaiketi siihenkin harjantuu, kunhan viettää monta uudenvuodenyötä Espanjassa. Onneksi nykyään on olemassa siemenettömiä viinirypäleitä. Ei käy kateeksi aikaisempia sukupolvia, jotka joutuivat nielemään rypäleet siementen kera. Tämän tavan sanotaan juontavan juurensa runsaan sadan vuoden takaa, jolloin Espanjassa saatiin erityisen suuri rypälesato, ja kuningas päätti jakaa sadon kansalaisille syötäväksi uutenavuotena.

Jos ei haluta olla keskiyön lähestyessä kotona, niin monet ihmiset kokoontuvat kaupunkien ja kylien aukioille odottamaan kirkonkellojen lyöntejä, joiden aikana juhlijat syövät itse tai syöttävät toisilleen viinirypäleitä ja esittävät toiveita. Puolenyön jälkeen juhlinta kodin ulkopuolella ja kaduilla varsinaisesti alkaa, juhlatunnelma on taattu ja ravintolat ovat avoinna pitkälle yöhön, jotkut – etenkin nuorten suosimat paikat – lähes aamuun asti.

Espanjalaiseen perinteeseen kuuluvat myös alkavalle vuodelle onnea tuovat punaiset alusvaatteet: kaikilla naisilla pitää olla punaista päällä – tai oikeastaan alla – vuoden vaihtuessa. Paikalliset uskovat, että punaiset alusasut tuovat onnea rakkaudessa tulevalle vuodelle. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa, jotka ovat pääosin espanjankielisiä, myydään vuodenvaihteen edellä alusasuja kaikissa sateenkaaren väreissä – mitä värikkäämmät sitä parempi! Punaiset ja vaaleanpunaiset lupaavat rakkautta ja intohimoa, keltaiset vaurautta, siniset terveyttä ja valkoiset rauhaa. Värikkäiden alusasujen teho olisi kuulemma vieläkin suurempi, jos ne on saatu lahjana joltakin eikä ostettu itse...

Tässä on vielä listattuna espanjaksi muutamia rituaaleja uudenvuoden vastaanotossa: http://objetivotorrevieja.wordpress.com/2012/12/31/pequenos-rituales-para-recibir-el-ano-nuevo/

Alicanten kaupungissa ja lähipaikkakunnilla on tarjolla monipuolista ohjelmaa uudenvuoden vastaanottajille: www.alicantenochevieja.com

Espanjassa aprillataan joulukuun lopulla....

Olehan tarkkaavainen sunnuntaina joulukuun 28. päivänä, jolloin Espanjassa on Día de los Santos Inocentes, suomalaiselta nimeltään Viattomien lasten päivä, muistona kuningas Herodeksen hirmutöistä Betlehemissä yli 2000 vuotta sitten. Kristillisestä taustasta huolimatta espanjankielisissä maissa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan.

Tiedotusvälineet, perinteisesti etenkin lehdistö, mutta myös radio ja televisio, kilpailevat tavasta, jolla voivat uskottavasti vetää yleisöä nenästä. Jopa kunnallisviranomaiset voivat keksiä kujeita, joilla narrata herkkäuskoisia. Eikä pidä heti myöskään uskoa naapurin vakavalla naamalla esittämää asiaa.

Näitä kepposia kutsutaan espanjaksi nimellä ”inocentadas”. Onnistuneen kujeen kohteeksi joutuneelle voidaan sitten ilakoiden todeta: ”¡Inocente, inocente!” Etenkin lapset harrastavat näitä piloja. Suosittu tapa on laittaa sokeriastiaan suolaa tai kiinnittää aikuisten selkään heidän huomaamattaan valkoinen paperinukke. Yksi varsin yleinen kuje takavuosina oli perheen kaikkien kellojen siirto salaa esimerkiksi jo edellisenä iltana näyttämään samaa väärää aikaa; aamulla sai sitten nukkua normaalia pitempään!

Vuosi sitten kerrottiin, että Torreviejan symboli Torre del Moro oli sortunut lievässä maanjäristyksessä. Tämä ”uutinen” oli sen verran uskottava, että se järkytti ihmisten mieliä. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että meteoriitti oli pudonnut Torreviejan pääpostin edustalla kadulle ja synnyttänyt ammottavan kraaterin. Paikalle riensi uteliaita kameroiden kanssa.

Vuosia sitten Torreviejan rantakadulla oli aikamoinen määrä median höynäyttämiä ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan pingviiniparvea. Se muka oli ajelehtinut rantakiville Gibraltarinsalmen kautta, ja paikalliset hotellit ja ravintolat olisivat luvanneet tuoda kaikki jäävarastonsa rannalle.

Espanjassa jotkut enemmän tai vähemmän huumorintajuiset ihmiset saattavat kutsua tätä päivää ”El día de los tontos inocentes”. Kaikesta huolimatta rakkaille lukijoillemme Feliz Día de los Santos Inocentes! Ole varuillasi jo huomisaamusta alkaen!

Uusi kuningas Felipe VI eurokolikoissa

Euro on yli 20 valtion yhteinen valuutta, silti eurokolikot ovat varsin erinäköisiä eri maissa, sillä kukin euromaa saa päättää kolikon kruunupuolen aiheen itse. Käytännössä kolikoihin on nostettu tärkeiksi koettuja aiheita eli kolikot kertovat, mitä kussakin maassa arvostetaan. Käyttökolikoissa tyypillisiä aiheita ovat hallitsijat, merkkihenkilöt ja luonto, erikoisrahoissa valikoima on laajempi.

Kun maassa vaihtuu hallitsija, niin käyttökolikoiden kruunupuolen muutoksiin on tarvetta, myös erikoiskolikoissa saatetaan uutta hallitsijaa tuoda esille. Viime kesäkuussa Espanjassa vaihtui kuningas, kun Juan Carlos I luopui kruunusta poikansa Felipen (VI) hyväksi.

Espanjan käyttökolikoista yhden ja kahden euron rahassa on kruunupuolella kuninkaan kuva. Ensi tammikuussa tulevat käyttöön uudet kolikot, joissa on Felipe VI:n sivuprofiili. Muiden espanjalaisten käyttökolikoiden kruunupuolet jäävät ennalleen: yhden, kahden ja viiden sentin kolikoiden kuva-aiheena Santiago de Compostelan katedraali, kymmenen, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen sentin kolikoissa Miguel de Cervantesin kuva.

Kukin euromaa saa laskea liikkeeseen yhden oman kahden euron nimellisarvoisen erikoisrahan vuodessa. Joulukuun alkupuolella pääsi levitykseen 8 miljoonan kappaleen lyöntimäärällä tällainen erikoiskolikko, jonka aiheena on Felipen kuninkaaksi julistaminen. Kruunu-puolella on etualalla Felipe VI ja taustalla hänen isänsä Juan Carlos I. Erikoisraha on laillinen maksuväline koko euroalueella.

Jokaisella euromaalla on käytössään myös kansallinen juhlarahaohjelma. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät jopa kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät pienen lyöntimääränsä vuoksi suoraan keräilijöille.

 

Joulukuun 15. päivä laskettiin Espanjassa liikkeelle juhlaraha aiheena Felipen kuninkaaksi julistaminen. Sen nimellisarvo on 30 euroa. Kolikko on hopeaa, sen paino on 18 grammaa ja halkaisija 33 mm.

Eurokolikoiden käyttöönotto runsas 10 vuotta sitten aloitti monella uuden keräilyharrastuksen. Keräilijöitä on monenlaisia, siinä missä jotkut pyrkivät keräämään kaikkien maiden kaikki eriarvoiset kolikot, toiset keskittyvät vain ja ainoastaan joihinkin tiettyihin kolikoihin, esimerkiksi 2 € kolikot. Mitään tyypillistä keräilijää euroilla ei taida olla, tämä on harrastus, jota voi oikeastaan harrastaa kuka vain ja missä vain.

Espanjassa julkaistaan yleensä vuosittain tammikuussa käyttösarjan (serie básica) perus-postimerkkejä, joissa on kuvattuna maan kuningas. Ensi vuoden alussa Felipe VI pääsee tai joutuu myös näihin merkkeihin.

Paksukainen villitsee kansakunnan

Espanjalaisten peli-into on arpajais- ja urheilupeleissä ollut jo vuosikausia aivan maailman kärkeä. Vuotuinen huipentuma tapahtuu vuosittain aina joulukuun 22. päivänä. Tällöin nimittäin ratkeavat voittajat Sorteo de Navidad -jouluarpajaisissa, joita myös kutsuttaan nimellä El Gordo eli ”Paksukainen”. Tämä joululotto on jo yli 200-vuotinen perinne, jonka suosio johtuu onnellisten voittajien suuresta määrästä. Tänä vuonna 2,24 miljardia euroa jaetaan heille takaisin voittoina. Loppuosa (30 %) jää valtiolle.

Päävoitto on 4 000 000 euroa ja sama numero löytyy 160 eri sarjasta. Numeroita on sataantuhanteen saakka. Yksi arpanumero (el billete) maksaa 200 euroa, mutta yleensä ostetaan vain arvan kymmenesosa (un décimo), joka maksaa 20 euroa. Täyden arvan ostaa monesti iso porukka, yritys tms, mistä sitten jaetaan kymmenesosat. Arpojen myynti päättyy sunnuntaina 21.12. tasan klo 17.00.

El Gordo on maailman suurin lottotapahtuma ja sen markkinointi aloitetaan jo kesän lopulla! Vaikka monilla muilla arvonnoilla on suuremmat yksittäisvoitot, niin Espanjan joululottoa pidetään kokonaisuutena maailman rikkaimpana. Jokainen espanjalainen sijoitti viime vuonna jouluarvontaan keskimäärin noin 61 euroa! Suuren suosionsa vuoksi El Gordoa ostetaan nykyään entistä enemmän internetin välityksellä, joten myös ulkoespanjalaiset ja ulkomaalaiset voivat helposti osallistua tähän jouluarvontaan.

Arvonta järjestetään joulukuun 22. päivänä aamulla alkavassa useita tunteja kestävässä suorassa televisiolähetyksessä, jossa El Gordon voittonumerot esitetään laulamalla. Numeroita laulavat lapset ovat San Ildefonson koulun oppilaita. Tehtävään pääseminen on suuri kunnia. Arviolta jopa kolme neljäsosaa espanjalaisista seuraa jännittyneenä ohjelmaa pitäen arpakuponkeja käsissään ja toivoen, että onnetar suosisi. Ja jos jää ilman voittoa, niin voi yrittää uudelleen tammikuun 6. päivänä, jolloin arvotaan Lotería del Niño. Silloin jaossa on 560 miljoonaa euroa.

Espanjan joululottoa mainostetaan televisiossa tällä tavalla:

Mobiilipelit eivät horjuta lautapelien suosiota

Nykyään puhutaan paljon siitä, kuinka vanhemmat viettävät yhä vähemmän aikaa lastensa kanssa. Esimerkiksi erilaiset pelit ovat mitä mainioin keino lisätä yhdessä vietettyä aikaa – joten miltä kuulostaisi vaikkapa yhteinen viikoittainen koko perheen peli-ilta? Valitsemalla sopivia pelejä pelaaminen ei ole aikuisille tylsää, lapsetkin saavat nauttia voittamisen riemusta ja kaikilla on hauskaa. Perinteisten lautapelien suosio on pysynyt hyvänä viime vuosien aikana.

Pitkinä joulunpyhinä perheillä on yleensä aikaa kokoontua yhteen tässä hektisessä maailmassa. Entisaikojen hyvää jouluajanvietettä olivat juuri etenkin lautapelit, joita lapset tai jopa koko perhe pelasivat yhdessä. Legendaarinen Afrikan Tähti -peli tuli markkinoille jo vuonna 1951, joten se on varmaan tuttu kaikille. Tässä pyritään tuomaan esille tuota vanhaa hyvää peliperinnettä ja tulemaan askel lähemmäksi Euroopan puolelle.

Mikäli joku on kiinnostunut opettamaan esimerkiksi lapsilleen ja lapsenlapsilleen espanjalaista historiaa hauskalla tavalla, niin yksi oiva keino on hankkia joululahjaksi koko perheen El Grande -lautapeli, joka sijoittuu teemaltaan Espanjan keskiaikaan. Pelissä ruhtinaat mittelöivät keskenään vallasta ja kuninkaan suosiosta. Komentamalla caballeroja, ratsumiehiä, Espanjan lääneistä toiseen pelaajien on pyrittävä saamaan suurin mahdollinen vaikutusvalta itselleen ja mitätöimään toisten ruhtinaiden suunnitelmat. El Granden iso ja tyylikäs pelilauta kuvaa Espanjan karttaa, joka on jaettu provinsseihin.

El Granden suunnittelija Wolfgang Kramer on saksalainen insinööri. Hän on tunnettu lauta- ja korttipelien suunnittelijana. Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut päätoimisena pelisuunnittelijana ja hänen ideoimansa pelit ovat saaneet useita palkintoja. Kramer työskentelee tavallisesti yhteistyössä muiden pelisuunnittelijoiden kanssa, joista tunnetuimpia on Richard Ulrich. Hänen kanssaan valmistui vuonna 1995 El Grande, josta tuli heti erittäin suosittu ja myös palkittu peli.

El Grande on loistava peli ja siksi sitä suositellaan kaikille lautapeleistä kiinnostuneille. Pelaajan on hyvä olla yli 12-vuotias, yläikärajaa ei sitten olekaan! Kuten hyvälle peli-idealle kuuluu, niin El Grandesta löytyy nykyään tietysti myös tietokoneella pelattava versio!

Toinen Espanjan historiaan liittyvä lautapeli on Alhambra, jossa pelaajat rakentavat keskiaikaista linnaa arabien Espanjassa. Alhambra ei ole erityisen vaikea peli ja se sopii siksi mainiosti myös vähemmän pelejä harrastaneille. Alhambra voitti arvostetun saksalaisen Spiel Des Jahres -palkinnon vuonna 2003.

Alhambra on suosituimpia viime vuosina Suomeen rantautuneita “aikuisten lautapelejä”. Se on sangen mukavaa ajanvietettä. Peliä voi siten suositella helppoa ja silti jännittävää lautapeliä etsiville. Alhambran vahva valtti on sen suomenkielisyys. Peli on moitteettomasti tehty ja parhaimmistoa suomeksi ilmestyneiden laadukkaiden lautapelien joukossa. Samaa mieltä oli myös Suomen Vuoden peli -raati, joka valitsi Alhambran vuoden aikuisten peliksi 2005.

Mallorca-nimisessä lautapelissä ei ole kyse matkailusta vaan hedelmien viljelystä. Peli ilmestyi lautapelien luvatussa maassa Saksassa vuonna 2009 alunperin nimellä Finca tullen heti nimetyksi siellä Spiel des Jahres -kilpailun (vuoden peli) finalistiksi. Tuo arvo jäi kuitenkin saavuttamatta.

Mallorca-pelissä on pelilaudan lisäksi yli 100 erilaista pahvista laattaa ja puista kuviota. Onneksi osat irtoavat helposti, ja esimerkiksi pelissä kuljetettavat hedelmäkuviot ovat hyvin värikkäitä. Pahviosat ovat tukevia ja pienet puuhedelmät mukavia kosketella.

Säännöt ovat selkeät ja havainnolliset, ja ne kannattaa lukea tarkoin läpi ennen pelin aloittamista, sillä erikoislaattoja ja -tilanteita tulee useita vastaan. Pelissä Mallorcan saarella on kyseessä sadonkorjuun aika, jolloin maanviljelijät kärräävät hedelmiään myytäväksi toreille eri puolille saarta.

Pelissä siirretään puisia ukkoja, maanviljelijöitä, tuulimyllyn siivillä, ja kerätään hedelmiä ja aasikärryjä niiden kuljettamiseen. Pelissä rikastuu toimittamalla mahdollisimman paljon hedelmiä pelilaudalle sinne, missä niille on kysyntää. Pelaajan on tarkasteltava samaan aikaan omien maanviljelijöidensä sijaintia tuulimyllyssä ja pelilaudalla vaadittavien hedelmien määrää, jotta hän saisi itselleen eniten hyötyä.

Mallorcaa voi pelata 2–4 yli kymmenvuotiasta pelaajaa. Se on oivallinen perhepeli, joka sopii vaikeustasoltaan myös lapsille, mutta tarjoaa tarvittaessa napakat pelit myös aikuisten kesken. Peli soveltuu selvästi sellaisille, joilla on silmää taktikoinnille ja loogista päättelykykyä. Se ei ole kuitenkaan paras mahdollinen hilpeään illanviettoon, koska sääntöjen selostaminen vie aikansa.

Pelin plussana voidaan pitää sitä, että alkuun pääsemisen jälkeen se on todella mielenkiintoinen. Miinuksena puolestaan voisi pitää, että peli vaatii paneutumista ja sääntöjen hyvää tuntemusta sekä soveltamista. Myös pelilauta voisi olla hieman suurempi.

Torrevieja veijariromaanin keskiössä

Sanotaan, että joulu ei ole joulu ilman kirjapaketteja. Kirja on säilyttänyt merkittävän aseman joululahjojen joukossa. Joulun merkitys kirjamyynnille on erittäin tärkeä. Tässä esittelemme lahjavinkkinä yhden Costa Blancaan liittyvän teoksen, joka ilmestyi jo vuonna 2012, joten se ei enää ole mikään uutuuskirja mutta sisältönsä puolesta saattaa kiinnostaa espanjansuomalaisia.

Laurin Tähkän entisenä bändinä tunnetun Elonkerjuu-yhtyeen sanoittajan ja kitaristin Simo Rallin esikoisromaani Uurna ilmestyi elokuussa 2012 varsin suuren mediakohun saattelemana. Tässä veijariromaanissa kerrotaan fiktiivisestä Oiva Toikka & Toikkaroikka -nimisestä yhtyeestä. Kirjan tarinassa Rangan suvun jäärä Erkki on saanut sydänkohtauksen talviasunnollaan Torreviejassa. Veljenpoikien pitää lähteä tuhkaamaan ruumis ja tuomaan uurna kotikonnuille Suomeen.

Uurna on syvämietteinen veijaritarina kahden erilaisen veljeksen kohtaamisesta Espanjan auringon alla, kuoleman varjossa. Maalaisveli on juureva sukutilan jatkaja, "ainut puolalaasen näkönen koko hallis", sanoo kaupunkilaisveli heidän tavatessaan lentokentällä. Kaupunkilaisveli puolestaan on rokkari, entinen menestysbändin basisti, joka yrittää ansaita leipänsä sekalaisilla soittohommilla.

Veljeksiä isännöi Espanjassa Erkki-sedän ystävä Kalle, perisuomalainen Espanjan asukki, jonka kanssa ajantaju katoaa, viini virtaa ja keskustelut kuorivat asioista ytimen esiin. Siinä vajaan 200 sivun verran aineksia soppaan, jota sotkevat näppejä polttava rahalöytö ja näyttävä venäläinen Alina. Ralli kertoo tarinaa, joka vaikuttaa sekä uskomattomalta että todelliselta, tai ainakin mahdolliselta. Sen kiinnekohdat ovat tuttuja suomalaisille lomanviettäjille ja Costa Blancan suomalaisasukeille. Esimerkiksi lintujen tarkkailutornit ja muut paikat, joita kirjassa on, ovat oikeasti olemassa. Aivan tuntuu siltä, että jopa kirjan eräällä henkilöhahmolla on esikuvansa Torreviejassa!

Simo Ralli, oikealta nimeltään Kari Komsi, kirjoitti kirjaansa kotonaan Etelä-Pohjanmaalla sekä Espanjan Torreviejassa. Kirjoitusprosessi alkoi tammikuussa 2011, ja kitaristin kirjoitustyö jatkui vuoden verran siitä eteenpäin.

Uurna-teosta on saatavissa ainakin netin välityksellä useilta eri toimijoilta, hinta jonkin verran päälle 20 euroa. Lisäksi Elisa Kirja -verkkokaupan kautta löytyy sama e-kirjana, hinta alle viisi euroa. Taustaa kirjalle löytyy mm. tästä Yleisradion jutusta.

Kauneimmat joululaulut Torreviejassa

Kauneimmat joululaulut on suomalainen perinteinen joulumusiikkitapahtuma. Suomen Lähetysseura aloitti laulutilaisuudet vuonna 1973. Nykyisin niistä on muodostunut Suomessa seurakuntien suosituin musiikki-tapahtuma. Perinne on levinnyt vähitellen myös ulkosuomalaisten keskuuteen.

Myös Costa Blancalla on jo vuosia järjestetty kauneimpia joululauluja, joista on tullut erittäin suosittuja, sillä tilaisuudet ovat olleet täynnä. Mukana on ollut myös sellaisia, jotka eivät omasta mielestään omaa riittävää laulutaitoa, mutta haluavat kuunnella esimerkiksi lapsuuden jouluina tutuiksi tulleita lauluja. Eläminen kaukana kotimaasta saa ihmismielen helposti alttiimmaksi osallistumaan tämänkaltaisiin tilaisuuksiiin. 

Costa Blancalla on päädytty pitämään vuosittain kaksi tilaisuutta, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan. Tänä vuonna ensimmäinen on tiistaina 16.12. klo 19 Torreviejassa La Siestan kauniissa pikkukirkossa, josta löytyy lisätietoja täältä. Jälkimmäinen tilaisuus Torreviejassa pidetään lauantaina 20.12. klo 16 keskusaukion katolisessa Inmaculada Concepción -kirkossa. Kannattaa mennä ajoissa paikalle, jotta saa istumapaikan.