Torreviejan lentokenttäbussi

Alicanten lentokentän matkustajamäärät ovat jatkuvassa kasvussa. Kenttä on Espanjan kuudenneksi vilkkain. Viime vuonna Alicantessa ylitettiin ensimmäisen kerran kymmenen miljoonan matkustajan raja. Lentoaseman nykyinen moderni terminaali otettiin käyttöön maaliskuussa vuonna 2011. Sen kapasiteetti on noin 20 miljoonaa lentomatkustajaa vuodessa, joten paljon saa vielä vettä virrata Segura-joessa, jotta tuohon lukemaan päästään.

Sekä lähteville että saapuville matkustaville on tärkeätä, että maayhteydet lentokentälle ja lentokentältä toimivat kattavasti ja jouhevasti. Suurin osa saapuvista suomalaisista matkustajista jatkaa lentokentältä etelään päin eli Torreviejan suuntaan. Vuosikymmeniä ulkomaiset matkustajat olivat toivoneet Alicanten lentokentän ja Torreviejan välille säännöllistä linja-autoyhteyttä helpottamaan kulkemista.

Vihdoin toukokuussa vuonna 2011 toteutui suora bussiyhteys kentältä Torreviejan linja-autoasemalle, kun Torreviejan sisäisestä bussiliikenteestä vastaava Costa Azul -yhtiö aloitti reitin ajamisen kahdeksan kertaa vuorokaudessa molempiin suuntiin vuoden jokaisena päivänä. Alkuaikoina matkustajia oli varsin vähän, ja reitin kohtalo oli jopa vaakalaudalla. Onneksi ulkomaisten yhdyskuntien vetoomukset omille joukoilleen tuottivat tulosta ja reitin käyttö alkoi vähitellen lisääntyä.

Reitillä oli vuonna 2012 yhteensä 51.660 matkustajaa ja vuonna 2013 jo 72.049 käyttäjää. Tuoreen tilaston mukaan viime vuonna on ollut 84.084 matkustajaa, missä on kasvua 16,7 % edellisestä vuodesta. Torreviejan suunnasta bussia käytti 40.429 henkilöä ja Alicanten kentältä 43.655 matkustajaa. Päivää kohden oli keskimäärin 230 matkustajaa, edellisen vuoden vastaava lukema oli 197. Eniten matkustajia oli heinäkuussa, kaikkiaan 11.012.

Torreviejan linja-autoasemalta (Calle del Mar 50) on kahdeksan lähtöä päivittäin kahden tunnin välein: klo 7:00, 9:00, 11:00, 13:00, 15:00, 17:00, 19:00 ja 21:00. Alicanten kentältä lähdöt ovat kakkostasolta (2a planta) vastaavasti: klo 8:00, 10:00, 12:00, 14:00, 16:00, 18:00, 20:00 ja 22:00. Bussi ajaa pysähtymättä A7-moottoritien kautta, aikaa kuluu noin 50 minuuttia. Bussissa on ilmainen wi-fi. Hinta on 6,92 euroa henkilöltä. Alle 4-vuotiaat lapset ovat maksuttomia. Valencian itsehallintoalueella kirjoilla olevat eläkeläiset saavat 30 %:n alennuksen. 

Tammikuussa 2014 kenttäbussi sai uuden ulkoasun. (kuva: Ayuntamiento Torrevieja)

   

Turisteja palvellaan Torreviejassa

Torreviejassa kirjoilla olevista asukkaista noin puolet on ulkomaalaisia, joten turismi on erittäin merkittävä elinkeino koko kaupungille. Torrevieja onkin panostanut paljon palvellakseen hyvin ulkomaalaisia mutta myös sisämaasta runsaasti rannikolle tulevia espanjalaisia.

Ennakkoon Torreviejan tarjontaan voi tutustua esimerkiksi kaupungin viisikielisten nettisivujen välityksellä osoitteessa www.turismodetorrevieja.com. Paikan päällä Torreviejassa on kaksi varsinaista turistitoimistoa (oficina de turismo). Kesäisin on Curan rannan läheisyydessä lisäksi tilapäinen turistipiste, jonka palveluja käytti 5737 henkilöä viime vuonna.

Playa del Curan palvelupiste turisteille.

Valmistuneen tilaston mukaan viime vuonna vieraili Torreviejan turistitoimistoissa yhteensä 50 909 kävijää, jossa on nousua edellisestä vuodesta 12 prosenttia. Asiakkaista 58,69 % oli ulkomaalaisia ja 41,31 % espanjalaisia.

Pääturistitoimisto Paseo Vista Alegren varrella.

Suurimmat ulkomaiset kävijäkansallisuudet: skandinaavit (8986), britit (7377), ranskalaiset (2635), saksalaiset (2219), belgialaiset (1877), hollantilaiset (811) ja sveitsiläiset (303). Erityisesti kävijöitä kiinnostivat kulttuuritapahtumat sekä erilaiset juhlat ja muut tapahtumat. Myös yleistiedon saanti Costa Blancasta oli monen matkailijan sydämellä.

Torreviejalle valmistui vuosi sitten uusi esittelyvideo:

Vaarallisten toukkien vaeltelu alkanut!

Pinja (Pinus pinea) on mäntykasveihin kuuluva tyypillinen Costa Blancan alueen puu: pyöreälatvainen, varsin matala havupuu. Pinjamäntyjä kasvaa villinä Välimerenmaissa, erityisesti kuitenkin Espanjassa ja Italiassa. Vanhoista ajoista saakka pinjamäntyjä on viljelty siementensä vuoksi. Siemenet ovat pihkanmakuisia ja suosittua pureskeltavaa. Pinjansiemeniä käytetään paljon ruoanvalmistuksessa, esimerkiksi pestokastikkeessa. Nykyisin niitä käytetään erityisesti mausteena.

Tämän johdannon jälkeen päästään varsinaisen asiaan. Nyt alkaa olla jälleen se aika vuodesta, jolloin etenkin pikkulasten vanhempien ja koiranomistajien kannattaa olla tarkkana liikkuessaan Espanjan luonnossa, sillä ensimmäiset havainnot jokavuotisesta eläinmaailman ilmiöstä on tehty. Lopputalven ja kevään aikana pinjametsien läheisyydessä nimittäin voi esiintyä ns. pinjantoukkia, jotka itse asiassa ovat isokulkuekehrääjänä tunnetun yöperhosen toukkia (thaumetopoea pityocampa). Niiden esiintymiaika voi kestää periaatteessa huhtikuun lopulle saakka, ainakin kylmemmillä alueilla, mutta rannikolla voi huokaista helpotuksesta aikaisemmin.

Näiden muutaman sentin mittaisten toukkien mikroskooppisen pienet karvat ovat nuppineulan kärkeä terävämpiä. Ihmiset saattavat hengittää niitä nenäänsä, suuhunsa ja keuhkoihinsa. Karvojen kulkeutuessa elimistöön voi aiheutua tulehdus. Iholle karvat nostavat ajoksia ja vaikeaa kutinaa. Jos toukan karvoja kertyy elimistöön paljon, siitä aiheutuu yleistä väsymystä, kuumetta ja astmaattisia oireita.

Kun esimerkiksi utelias koira nuuhkaisee tai koskettelee toukkaa käpälällään, niin toukan sisältämä myrkky alkaa erittyä ja aiheuttaa käpälässä aluksi kirvelyä, jota koira yrittää lievittää nuolemalla. Näin myrkky kulkeutuu edelleen elimistöön. Myrkky aiheuttaa voimakkaita allergian tyyppisiä paikallisreaktioita sekä ankaria kipuja ja voi lisäksi aiheuttaa suuhun vakavia vaurioita syövyttäen esim. kielestä osan pois. Ensiapuna voi huuhdella koiran suu ja tassut runsaalla vedellä. Jos koiran kanssa liikutaan toukkien esiintymisalueilla, kannattaa käyttää kuonokoppaa. Kissatkin ovat myrkylle alttiita, mutta ne osaavat itse varoa toukkia ja joutuvat vain harvoin myrkytyksen uhreiksi.

Toukat kutovat pinjan oksille rihmoista pesän, joka on noin 30 cm pitkä halkaisijan ollessa 20 cm. Toukat kasvavat näissä riippuvissa hämähäkin seittikasalta näyttävissä pusseissa. Tällaisia pesiä voi nähdä pinjametsiköissä paljonkin. Toukat koteloituvat maahan tai omaan pesään. Ne etsivät hyvää paikkaa muodonmuutokselleen tullakseen yöperhoiksi.

Ennen koteloitumisvaihetta toukat siirtyvät pitkänä kulkueena toukkapesästä ravintopaikkaan puun oksille ja takaisin. Maassa liikkuessaan toukat kiinnittyvät toisiinsa jopa metrien pituisiksi ketjuiksi. Niillä on veikeä tapa muodostaa liikkuessaan letka, toinen tarttuu suullaan kiinni edellä olevan takapäähän, ja niin edetään pitkässä jonossa! Ihmetellä täytyy, miten ne synkronoivat liikkeensä, kulku on kuin yhden ainoan toukan liikettä, vaikka niitä on useita peräkkäin kiinni toisissaan. Meno on näyttävää ja rytmi virheetöntä. Onpa tehty ihmisen toimesta kiusantekoa niin, että jonon ensimmäinen toukka on johdettu saman jonon viimeisen yksilön perään, jolloin ympyräksi muuttunut jono saattaa kiertää kehää tuntikausia!

Jos omassa pihassa tai lähistöllä on pinjoissa näitä harsomasia toukkapesiä, ei niitä kannata tuhota ilman asianmukaisia suojavälineitä. Parempi olisi jättää hävittäminen ammattilaisille. Jos puut sijaitsevat yleisellä alueella, ovat kunnat velvollisia hoitamaan toukkien hävityksen. Myrkytys kannattaa ennaltaehkäisevästi tehdä jo loppusyksystä.

Vuodenvaihteen rituaaleja Espanjassa

Uusi vuosi otetaan vastaan maailmalla ilotulituksin ja erilaisten onnea tuovien perinteiden siivittämänä. Vuoden vaihtuminen merkitsee monelle uutta alkua ja tämä ajatus näkyy myös monien maiden uudenvuoden perinteissä. Yksi yleisimmistä on näyttävien ilotulitusten ampuminen taivaalle. Värikäs ja äänekäs valoshow on nykypäivänä monelle vain yksi viihdyke muiden joukossa, mutta joissakin maissa sen perimmäinen merkitys on edelleen voimissaan: ilotulitteiden kova pauke karkottaa pahat henget pois. Uudelta vuodelta toivotaan yleensä ripaus onnea, joten monet vuodenvaihteen taiat pyörivät onnen tavoittelun ympärillä.

Espanjalaiseen uuteen vuoteen liittyy mielen-kiintoisia perinteitä. Ensinnäkin vuodenvaihde on espanjalaisille hyvin juhlallinen tilaisuus ja lähes kaikki pukeutuvat yleensä parhaimpiinsa, naiset iltapukuihin ja miehet pukuihin. Espanjassa uusi vuosi otetaan vastaan perheen tai ystävien seurassa herkullisen juhlaillallisen merkeissä. Hyvän ruoan lisäksi pöydässä on tietysti runsaasti kuohuviiniä eli cavaa. Ravintoloissa on usein aattoiltana (nochevieja) tarjolla juhlamenut.

Viimeistään hieman ennen puolta yötä avataan kotona televisio ja seurataan suoraa lähetystä Madridin Puerta del Sol -aukiolta. Tätä ennen lautaselle on aseteltu jokaiselle juhlijalle 12 viinirypälettä. Vuoden vaihtuessa kajahtaa pääkaupungista 12 kellonlyöntiä, jolloin juhlaväki syö niiden tahdissa viinirypäleensä varmistaakseen onnen tulevan vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Jos onnistuu nielemään rypälesatsin ennen vuorokauden vaihtumista, on koko uusi vuosi onnekas! Päälle voi juoda lasillisen cavaa. Ennen kellonlyöntejä taian vahvistamiseksi voi cavalasiin tipauttaa kultasormuksen, joka pitää kuitenkin muistaa poistaa ennen juhlajuoman siemailua! Myös kotieläimet voivat osallistua rypälerituaaliin, kuten tämä video näyttää. Kun koko tämä perinne on suoritettu, voi juhlinta alkaa myös kodin ulkopuolella.

Kaupoissa myydään jopa kahdentoista säilötyn viinirypäleen pakkauksia niille, jotka haluavat päästä helpolla. Tosin rypäleiden syönti nopeassa tahdissa voi tuottaa vaikeuksia, mutta kaiketi siihenkin harjantuu, kunhan viettää monta uudenvuodenyötä Espanjassa. Onneksi nykyään on olemassa siemenettömiä viinirypäleitä. Ei käy kateeksi aikaisempia sukupolvia, jotka joutuivat nielemään rypäleet siementen kera. Tämän tavan sanotaan juontavan juurensa runsaan sadan vuoden takaa, jolloin Espanjassa saatiin erityisen suuri rypälesato, ja kuningas päätti jakaa sadon kansalaisille syötäväksi uutenavuotena.

Jos ei haluta olla keskiyön lähestyessä kotona, niin monet ihmiset kokoontuvat kaupunkien ja kylien aukioille odottamaan kirkonkellojen lyöntejä, joiden aikana juhlijat syövät itse tai syöttävät toisilleen viinirypäleitä ja esittävät toiveita. Puolenyön jälkeen juhlinta kodin ulkopuolella ja kaduilla varsinaisesti alkaa, juhlatunnelma on taattu ja ravintolat ovat avoinna pitkälle yöhön, jotkut – etenkin nuorten suosimat paikat – lähes aamuun asti.

Espanjalaiseen perinteeseen kuuluvat myös alkavalle vuodelle onnea tuovat punaiset alusvaatteet: kaikilla naisilla pitää olla punaista päällä – tai oikeastaan alla – vuoden vaihtuessa. Paikalliset uskovat, että punaiset alusasut tuovat onnea rakkaudessa tulevalle vuodelle. Monissa Latinalaisen Amerikan maissa, jotka ovat pääosin espanjankielisiä, myydään vuodenvaihteen edellä alusasuja kaikissa sateenkaaren väreissä – mitä värikkäämmät sitä parempi! Punaiset ja vaaleanpunaiset lupaavat rakkautta ja intohimoa, keltaiset vaurautta, siniset terveyttä ja valkoiset rauhaa. Värikkäiden alusasujen teho olisi kuulemma vieläkin suurempi, jos ne on saatu lahjana joltakin eikä ostettu itse...

Tässä on vielä listattuna espanjaksi muutamia rituaaleja uudenvuoden vastaanotossa: http://objetivotorrevieja.wordpress.com/2012/12/31/pequenos-rituales-para-recibir-el-ano-nuevo/

Alicanten kaupungissa ja lähipaikkakunnilla on tarjolla monipuolista ohjelmaa uudenvuoden vastaanottajille: www.alicantenochevieja.com

Espanjassa aprillataan joulukuun lopulla....

Olehan tarkkaavainen sunnuntaina joulukuun 28. päivänä, jolloin Espanjassa on Día de los Santos Inocentes, suomalaiselta nimeltään Viattomien lasten päivä, muistona kuningas Herodeksen hirmutöistä Betlehemissä yli 2000 vuotta sitten. Kristillisestä taustasta huolimatta espanjankielisissä maissa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan.

Tiedotusvälineet, perinteisesti etenkin lehdistö, mutta myös radio ja televisio, kilpailevat tavasta, jolla voivat uskottavasti vetää yleisöä nenästä. Jopa kunnallisviranomaiset voivat keksiä kujeita, joilla narrata herkkäuskoisia. Eikä pidä heti myöskään uskoa naapurin vakavalla naamalla esittämää asiaa.

Näitä kepposia kutsutaan espanjaksi nimellä ”inocentadas”. Onnistuneen kujeen kohteeksi joutuneelle voidaan sitten ilakoiden todeta: ”¡Inocente, inocente!” Etenkin lapset harrastavat näitä piloja. Suosittu tapa on laittaa sokeriastiaan suolaa tai kiinnittää aikuisten selkään heidän huomaamattaan valkoinen paperinukke. Yksi varsin yleinen kuje takavuosina oli perheen kaikkien kellojen siirto salaa esimerkiksi jo edellisenä iltana näyttämään samaa väärää aikaa; aamulla sai sitten nukkua normaalia pitempään!

Vuosi sitten kerrottiin, että Torreviejan symboli Torre del Moro oli sortunut lievässä maanjäristyksessä. Tämä ”uutinen” oli sen verran uskottava, että se järkytti ihmisten mieliä. Pari vuotta sitten uutisoitiin, että meteoriitti oli pudonnut Torreviejan pääpostin edustalla kadulle ja synnyttänyt ammottavan kraaterin. Paikalle riensi uteliaita kameroiden kanssa.

Vuosia sitten Torreviejan rantakadulla oli aikamoinen määrä median höynäyttämiä ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan pingviiniparvea. Se muka oli ajelehtinut rantakiville Gibraltarinsalmen kautta, ja paikalliset hotellit ja ravintolat olisivat luvanneet tuoda kaikki jäävarastonsa rannalle.

Espanjassa jotkut enemmän tai vähemmän huumorintajuiset ihmiset saattavat kutsua tätä päivää ”El día de los tontos inocentes”. Kaikesta huolimatta rakkaille lukijoillemme Feliz Día de los Santos Inocentes! Ole varuillasi jo huomisaamusta alkaen!

Uusi kuningas Felipe VI eurokolikoissa

Euro on yli 20 valtion yhteinen valuutta, silti eurokolikot ovat varsin erinäköisiä eri maissa, sillä kukin euromaa saa päättää kolikon kruunupuolen aiheen itse. Käytännössä kolikoihin on nostettu tärkeiksi koettuja aiheita eli kolikot kertovat, mitä kussakin maassa arvostetaan. Käyttökolikoissa tyypillisiä aiheita ovat hallitsijat, merkkihenkilöt ja luonto, erikoisrahoissa valikoima on laajempi.

Kun maassa vaihtuu hallitsija, niin käyttökolikoiden kruunupuolen muutoksiin on tarvetta, myös erikoiskolikoissa saatetaan uutta hallitsijaa tuoda esille. Viime kesäkuussa Espanjassa vaihtui kuningas, kun Juan Carlos I luopui kruunusta poikansa Felipen (VI) hyväksi.

Espanjan käyttökolikoista yhden ja kahden euron rahassa on kruunupuolella kuninkaan kuva. Ensi tammikuussa tulevat käyttöön uudet kolikot, joissa on Felipe VI:n sivuprofiili. Muiden espanjalaisten käyttökolikoiden kruunupuolet jäävät ennalleen: yhden, kahden ja viiden sentin kolikoiden kuva-aiheena Santiago de Compostelan katedraali, kymmenen, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen sentin kolikoissa Miguel de Cervantesin kuva.

Kukin euromaa saa laskea liikkeeseen yhden oman kahden euron nimellisarvoisen erikoisrahan vuodessa. Joulukuun alkupuolella pääsi levitykseen 8 miljoonan kappaleen lyöntimäärällä tällainen erikoiskolikko, jonka aiheena on Felipen kuninkaaksi julistaminen. Kruunu-puolella on etualalla Felipe VI ja taustalla hänen isänsä Juan Carlos I. Erikoisraha on laillinen maksuväline koko euroalueella.

Jokaisella euromaalla on käytössään myös kansallinen juhlarahaohjelma. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät jopa kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät pienen lyöntimääränsä vuoksi suoraan keräilijöille.

 

Joulukuun 15. päivä laskettiin Espanjassa liikkeelle juhlaraha aiheena Felipen kuninkaaksi julistaminen. Sen nimellisarvo on 30 euroa. Kolikko on hopeaa, sen paino on 18 grammaa ja halkaisija 33 mm.

Eurokolikoiden käyttöönotto runsas 10 vuotta sitten aloitti monella uuden keräilyharrastuksen. Keräilijöitä on monenlaisia, siinä missä jotkut pyrkivät keräämään kaikkien maiden kaikki eriarvoiset kolikot, toiset keskittyvät vain ja ainoastaan joihinkin tiettyihin kolikoihin, esimerkiksi 2 € kolikot. Mitään tyypillistä keräilijää euroilla ei taida olla, tämä on harrastus, jota voi oikeastaan harrastaa kuka vain ja missä vain.

Espanjassa julkaistaan yleensä vuosittain tammikuussa käyttösarjan (serie básica) perus-postimerkkejä, joissa on kuvattuna maan kuningas. Ensi vuoden alussa Felipe VI pääsee tai joutuu myös näihin merkkeihin.

Paksukainen villitsee kansakunnan

Espanjalaisten peli-into on arpajais- ja urheilupeleissä ollut jo vuosikausia aivan maailman kärkeä. Vuotuinen huipentuma tapahtuu vuosittain aina joulukuun 22. päivänä. Tällöin nimittäin ratkeavat voittajat Sorteo de Navidad -jouluarpajaisissa, joita myös kutsuttaan nimellä El Gordo eli ”Paksukainen”. Tämä joululotto on jo yli 200-vuotinen perinne, jonka suosio johtuu onnellisten voittajien suuresta määrästä. Tänä vuonna 2,24 miljardia euroa jaetaan heille takaisin voittoina. Loppuosa (30 %) jää valtiolle.

Päävoitto on 4 000 000 euroa ja sama numero löytyy 160 eri sarjasta. Numeroita on sataantuhanteen saakka. Yksi arpanumero (el billete) maksaa 200 euroa, mutta yleensä ostetaan vain arvan kymmenesosa (un décimo), joka maksaa 20 euroa. Täyden arvan ostaa monesti iso porukka, yritys tms, mistä sitten jaetaan kymmenesosat. Arpojen myynti päättyy sunnuntaina 21.12. tasan klo 17.00.

El Gordo on maailman suurin lottotapahtuma ja sen markkinointi aloitetaan jo kesän lopulla! Vaikka monilla muilla arvonnoilla on suuremmat yksittäisvoitot, niin Espanjan joululottoa pidetään kokonaisuutena maailman rikkaimpana. Jokainen espanjalainen sijoitti viime vuonna jouluarvontaan keskimäärin noin 61 euroa! Suuren suosionsa vuoksi El Gordoa ostetaan nykyään entistä enemmän internetin välityksellä, joten myös ulkoespanjalaiset ja ulkomaalaiset voivat helposti osallistua tähän jouluarvontaan.

Arvonta järjestetään joulukuun 22. päivänä aamulla alkavassa useita tunteja kestävässä suorassa televisiolähetyksessä, jossa El Gordon voittonumerot esitetään laulamalla. Numeroita laulavat lapset ovat San Ildefonson koulun oppilaita. Tehtävään pääseminen on suuri kunnia. Arviolta jopa kolme neljäsosaa espanjalaisista seuraa jännittyneenä ohjelmaa pitäen arpakuponkeja käsissään ja toivoen, että onnetar suosisi. Ja jos jää ilman voittoa, niin voi yrittää uudelleen tammikuun 6. päivänä, jolloin arvotaan Lotería del Niño. Silloin jaossa on 560 miljoonaa euroa.

Espanjan joululottoa mainostetaan televisiossa tällä tavalla: