Habaneras-rytmit valtaavat Torreviejan!

Jälleen on käsillä aika, jolloin Torrevieja voi osoittaa olevansa yksi Espanjan johtavista musiikkikaupungeista. Vuodesta 1955 lähtien siellä on järjestetty heinä-elokuussa habaneras-musiikille omistettu kansainvälinen juhlaviikko kilpailuineen. Onhan Torrevieja tunnettu paikkakuntana, jonka kautta tämä Karibianmeren saarilta peräisin oleva tunnelmallinen musiikki on tullut Eurooppaan suolalaivoissa työskennelleiden merimiesten mukana.

Tänä vuonna tämä arvostettu festivaali ja kilpailu (www.habaneras.org) sijoittuvat jo ajalle 19.–25.7.2015. Koska kyseessä on tapahtuman historiassa 61:s kerta ja perinne aloitettiin tasan 60 vuotta sitten Torreviejassa, niin Espanjan postilaitos on päättänyt kunnioittaa asiaa julkaisemalla habaneras-aiheisen postimerkin, jonka painosmäärä on rajoittamaton. Merkki kuuluu ns. B-hintaluokkaan eli on nykyarvoltaan 0,90 euroa, joten se käy korkeintaan 20 gramman postilähetykseen Eurooppaan.

Postimerkissä on vasemmassa reunassa osa La Bella Lola -patsaasta, joka sijaitsee Torreviejan rannalla Paseo Juan Aparicion kohdalla. Lola katsoo valetulla penkillä kaihoisasti merelle odottaen Antonio-miehensä paluuta La Gaviota -aluksella, joka ei koskaan palannut takaisin. Tämän kerrotaan tapahtuneen vuonna 1919 ja Lola odottaa edelleen rannalla päivin ja öin....

Torreviejalla on myös oma nimikkohabaneransa:
 

Tunnelmallinen habaneras-musiikki on rantautunut myös Suomeen. Tässä näyte Bizet'n oopperasta Carmen:

Tunnettu habanera on La Paloma, josta mm. Olavi Virta on laulanut monen mielestä iki-ihanan version suomeksi:

Torreviejassa sijaitsee Museo de la Habanera “Ricardo Lafuente”, jossa on habaneras-musiikkiin liittyvää esineistöä.

Dama de Elche jälleen postimerkissä!

Posti käsitteenä on tunteita herättävä aihe tai sitten ei. Espanjansuomalaisilta kuulee mitä erilaisempia kokemuksia esimerkiksi postinkulusta ja postiosoitteiston epäjohdonmukaisuudesta maassa. Tässä ei ole kuitenkaan tarkoitus mennä syvälle sisään näihin syövereihin, sillä mielipiteitä on yhtä monta kuin on kommentoijaa....

Postilähetysten kuljetusmaksujen yksinkertaistamiseksi ja ennakkomaksun ottamiseksi käyttöön synnyttivät maailman ensimmäiset postimerkit Englannissa vuonna 1840. Siihen asti postimaksut olivat olleet hyvin monimutkaisia ja vastaanottaja oli maksanut ne suoraan postinkantajalle. Postimerkki yksinkertaisti tätä huomattavasti. Idea levisi vähitellen myös muihin maihin niin, että Espanjassa julkaistiin ensimmäiset merkit vuonna 1850 ja Suomen suuriruhtinaskunnassa v. 1856 ja isäntämaa Venäjällä seuraavana vuonna.

Espanjassa on julkaistu tähän mennessä kaikkiaan jo lähes 5000 erilaista postimerkkiä. Suomessa merkkien määrä on yli kaksituhatta. Postilähetysten määrät ovat viime vuosina vähentyneet kaikkialla uusien tekniikoiden myötä. Käyttöön ovat tulleet mm. tekstiviestit ja sähköpostit, jotka verottavat voimakkaasti perinteisiä kirjelähetyksiä. Näin ollen postimerkkien painosmäärät ovat pienentyneet. Esimerkiksi Espanjassa nykyään tyypillinen painosmäärä on enää alle 300.000, kun se vielä vuosikymmen sitten oli miljoonan luokkaa.

Espanjan postilaitos Correos julkaisee edelleen hyvin monipuolisia aiheita merkeissään. Viime vuonna aloitettiin uusi Humor gráfico -sarja, jossa tänä vuonna heinäkuun 2. päivänä ilmestyi uusi postimerkki. Siinä tuodaan esille pilapiirtäjä José María Pérez González, joka tunnetaan paremmin nimellä Peridis. 

 

Kyseessä on pienoisarkki, jonka painos on 250.000 kappaletta. Merkin arvo on erikoinen: 2,84 euroa. Se selittyy sillä, että tuo summa on nykyään kirjatun kotimaisen alle 20 gramman postilähetyksen hinta. Costablancalaisittain merkissä näkyy meille tuttu ja tunnettu aihe, Dama de Elche, joka on kalkkikivestä veistetty naisen rintakuva. Se löydettiin vuonna 1897 muutaman kilometrin päässä Elchen keskustasta sijaitsevasta La Alcudiasta. Teoksen on ajoitettu olevan peräisin noin 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Löytöä pidetään hyvin arvokkaana. Nykyään se on Madridin arkeologisessa museossa museossa. Jäljennös siitä on Elchen arkeologisessa museossa.

 

Dama de Elche on ollut jo pari kertaa aikaisemminkin espanjalaisissa postimerkeissä, ensimmäisen kerran vuonna 1969. Daami on ennenkin esitetty humoristisessa sävyssä, sillä vuonna 2000 Espanjan historiaa esittelevässä postimerkkisarjassa se oli laitettu kuuntelemaan musiikkia nykyaikaisin menetelmin. Vuosien varrella Dama de Elche on esiintynyt myös espanjalaisissa seteleissä.

Legenda Alísta ja Cántarasta

Puhuttaessa Alicanten kaupungista monen verkkokalvolle piirtyy kuva Benacantil-vuoresta, jonka laella Santa Barbaran linnoitus sijaitsee. Vuori linnoituksineen kohoaa rakennusten keskeltä 166 metrin korkeuteen ja hallitsee jylhällä olemuksellaan kaupunkikuvaa.

Jos vuoren rinnettä katsellaan tietystä kohdasta rannan suunnalta, näyttää aivan kuin siinä olisi ihmisen kasvojen sivuprofiili. Kasvot tunnetaan nimellä "La Cara del Moro", ja niiden syntyyn liittyy legenda, josta on useita versioita. Tässä kerrotaan yksi suosituimmista.

Benacantil-vuoren rinteessä voidaan nähdä katsottaessa sopivasta suunnasta ja
sopivalla auringonpaisteella kasvojen sivuprofiili, jonka kerrotaan kuuluvan legendan kalifille.

Tarinan mukaan noin tuhat vuotta sitten Alicanten kalifilla oli kaunein tytär mitä maa päällään kantaa (kuten kaikki prinsessat kaikissa taruissa). Kun Cántara-tytär täytti 16 vuotta, kalifi ajatteli hänen olevan riittävän vanha kihlattavaksi. Kaksi prinssiä, Almanzor ja Alí, oli rakastunut viehättävään prinsessaan.

Kalifi ei osannut päättää kummalle prinssille tyttärensä antaisi. Niinpä hän päätti antaa kummallekin kilpakosijalle tehtävän. Almanzor sai tehtäväksi noutaa kaukaa Intiasta harvinaisia mausteita. Alín tuli kaivaa Tibistä Alicanteen kanava, joka toisi hänen rakastetulleen kirkasta vettä.

Almanzor lähti vaivalloiselle matkalle, mutta Alí kulutti aikaansa lähettämällä helliä rakkauskirjeitä Cántaralle ja toivoi siten ansaitsevansa prinsessan rakkauden. Kalifin tytär menettikin sydämensä sanataiturille. Almanzor sen sijaan suoritti tehtävänsä tunnollisesti loppuun Intiassa ja palasi kotiin toivoen saavansa prinsessan nyt omakseen. Koska kalifi oli sanansa mittainen mies, päätti hän asian Almanzorin hyväksi – huolimatta tyttärensä vastaväitteistä.

Kuultuaan kalifin ratkaisusta Alí murtui niin, että hyppäsi rotkoon. Cántara järkyttyi Alín kohtalosta ja päätti myös päivänsä hyppäämällä alas kalliolta. Nyt puolestaan järkyttyi kalifi, joka kuoli tyttärensä menetyksen aiheuttamaan suruun. Hänen kasvonsa ilmestyivät tuolloin Benacantilin vuoreen.

Tapahtumista liikuttuneet kaupunkilaiset päättivät, että Alín ja Cántaran traaginen romanssi tulee säilyttää jälkipolville ja nimesivät kaupungin Alicantaraksi, jonka siis nykyään tunnemme Alicantena.

Mar Menor on suojaisa uintipaikka

Mar Menorin laguuni sijaitsee Costa Blancan eteläosassa, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, se kuuluu Costa Calidaan ja Murciaan.

Sisämaan puoleista rantaviivaa rytmittävät pienemmät tai suuremmat kylät. Kaikissa näistä on sinisen lipun rannat ja viehättävät rantabulevardit kioskeineen  ja ravintoloineen. Meri on tyyni ja rantavesi pitkään matala. Vesi on lämmintä, sillä se lämpenee nopeasti laguunin matalan keskisyvyyden ansioista; syvin kohta on 8 metriä. Hyviä uimapaikkoja löytyy helposti, kun poikkeaa N 332 -tieltä rannan puolelle, esimerkiksi Los Alcázaresin kohdalta.

Mar Menorin rannat ovat useasta kohdasta matalavetisiä ja erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Los Alcázaresin rantabulevardi on noin 5 km pituinen.

La Mangan puoli sen sijaan on tunnelmaltaan hyvin erilainen. Kannas on kapeimmillaan vain 100 metriä leveä, se on 22 km pitkä ja kauttaaltaan tiivisti rakennettu. Hotellit ja huvilat ovat vieri vieressä, ja niiden keskellä kulkee autotie. Kannaksen voi ajaa päästä päähän, mutta samaa reittiä on palattava takaisin, sillä merellä on vapaa pääsy laguuniin sen pohjoisosasta eikä siltaa tässä kohdassa ole. Video näyttää miten kannas on muuttunut vuoden 1956 jälkeen runsaan 50 vuoden aikana:

Ihoa virkistäviä mutakylpyjä voi ottaa laguunin pohjoisosassa La Punticassa. Mar Menorin mudan sanotaan auttavan iho-ongelmiin, jopa reumaan ja muihin nivelsairauksiin. Muta sivellään vartalolle käsin, annetaan kuivahtaa ja pestään sitten pois merivedellä. Pesua ennen on syytä muistaa ottaa mutakylpykuvat (tai video kuten alempana) itselle muistoksi ja tuttaville näytettäväksi. (Teksti ja kuvat: Mirja Palmanto)

Espanjansuomalaisia Lahdessa 11.6.2015

”Poskisuukkoja ja lämpimiä halauksia” otsikoi Etelä-Suomen Sanomat etusivullaan espanjansuomalaisten kesätapaamisen tunnelmia tasan yhdeksän vuotta sitten kesäkuussa vuonna 2006, jolloin Costa Blancan Suomi-Seuran jäseniä ystävineen kokoontui ensi kerran yhteiseen tilaisuuteen Lahdessa. Tapaamisista tuli perinne, joka on sitten jatkunut niin, että tänä vuonna kesäkuun 11. päivä kokoonnuttiin jo kymmenennen kerran!

Ajatus tällaisten tapaamisten järjestämisestä Lahdessa syntyi talvella 2006 Costa Blancan Suomi-Seuran kahviossa Torreviejassa muutamien Lahden seudulta olevien sattuessa istumaan samaan pöytään. Esikuvana olivat tamperelaisten samanlaiset suositut tapaamiset vuosittain kesäkuun ensimmäisenä tiistaina Tammelantorilla. Koska myös Lahden seudulta todettiin olevan runsaasti espanjansuomalaisia, niin päätettiin kutsua koolle vapaamuotoinen kesätapaaminen, johon saapui vuonna 2006 paikalle 64 henkilöä.

Kokoontumipaikaksi Lahdessa vakiintui Kahvila Kariranta, joka on entinen Vesijärven rautatieasemarakennus satama-alueella. Kesätapaamisten ajankohdaksi sovittiin kesäkuun toinen torstai klo 12 eli aina yhdeksän päivää Tampereen tapaamisen jälkeen. Osanottajien määrä Lahdessa on vuosien varrella vaihdellut 37–87 välillä. Tilaisuus ei ole Suomi-Seuran viralliseen toimintasuunnitelmaan kuuluva, vaan Espanjassa talveh-tivien vapaamuotoinen tapaaminen koti-Suomessa.

Tänä vuonna Lahden tapaaminen oli torstaina kesäkuun 11. päivänä. Paikalla oli lähes puolisen sataa henkilöä, joukossa mm. Inkeri Jäppinen, Costa Blancan Suomi-Seuran perustajajäsen (jäsennumero 2). Kiitos tapahtuman tehokkaan markkinoinnin myös muutama Aurinkorannikon suomalainen oli osannut tulla Lahteen. Satama-alueen tuulimittari näytti järveltä päin olevan tuulen nopeudeksi 9 m/s, joten suurin osa osanottajista sijoittui mieluummin kahvilan sisätilojen huoneisiin kuin ulkoterassille. Noin kolmen tunnin ajan iloinen puheensorina kuului pöydistä, kun tavattiin tuttuja ja kerrottiin kuulumisia. Lupa oli huudella myös viereisiin pöytiin....

Espanjan kunta- ja aluevaalit 24.5.2015

Espanjassa pidetään tänään sunnuntaina 24.5. kuntavaalit ja monet aluevaalit. Paikallisvaalit ovat maan kaikissa 8122 kunnassa ja aluevaalit 13 itsehallintoalueella. Neljä itsehallintoaluetta (Andalusia, Baskimaa, Galicia ja Katalonia) pitävät aluevaalinsa eri aikaan. Tämän vaalipäivän tulos enteilee vuoden lopussa pidettävien valta-kunnallisten parlamenttivaalien suuntaa, sillä Espanjan kaksipuoluemallin odotetaan murtuvan, koska korruptioon kyllästyneet äänestäjät hakevat vaihtoehtoja uusista puolueista.

Äänioikeutettuja on aluevaaleissa nyt lähes 20 miljoonaa ja kunnallisvaaleissa noin 35 miljoonaa, joista 463 000 ulkomaalaisia. Äänestää voivat ne ulkomaalaisasukkaat, jotka ovat ilmoittaneet äänestyshalukkuudestaan etukäteen viranomaisille. Kaikkiaan on suomalaisia rekisteröitynyt kunnallisvaaleissa Espanjassa äänioikeutetuiksi 2779 henkilöä, näistä noin 350 Alicanten maakunnasta, Aurinkorannikon puolella määrä on yli nelinkertainen.

Ulkomaalaiset eivät ole kovin aktiivisia Espanjan kunnallispolitiikassa. Neljän vuoden takaisten vaalien jälkeen tehdyn yliopistotasoisen tutkimuksen mukaan ulkomaalaisten kiinnostumattomuus vaaleihin johtui mm. kielitaidon puutteesta, tietämättömyydestä äänestyskäytännöstä ja siitä, että henkilön tuli itse kirjautua etukäteen äänestysluetteloon voidakseen äänestää.

Erona Suomen äänestyskäytäntöön on se, että Espanjassa ei ole kyse henkilövaaleista, vaan äänestäjä valitsee ainoastaan puolueen äänestämällä valitsemansa puolueen listaa. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9.00–20.00. Lisätietoja vaaleista löytyy espanjaksi mm. täältä.

Torreviejan nykyinen pormestari Eduardo Dolón Sánchez (kuva: Lauri Sintonen)

 

Vaaleissa uudet valtuutetut valitsevat ensimmäisessä istunnossaan kunnalle johtajan valituiksi tulleiden listojen kärkihenkilöiden joukosta. Torreviejan nykyinen pormestari/kaupunginjohtaja Eduardo Dolón Sánchez on ollut tehtävässään yhden nelivuotiskauden eli vuodesta 2011 lähtien. Hänen edeltäjänsä Pedro Hernández Mateo oli kaupunginjohtajana todella pitkään eli vuosina 1988–2011. Lähiviikot näyttävät, että uusiiko Eduardo Dolón paikkansa, sillä Espanjassa uudehkot puolueet Podemos ja Ciudadanos sekoittavat monilla paikkakunnilla perinteisiä kuvioita. Torreviejassa on ainoastaan 5801 ulkomaalaista pyytänyt saada käyttää äänioikeuttaan vaikka kaupungissa on kirjoilla noin 50 000 ulkomaalaista.

Lue myös:  

http://yle.fi/uutiset/espanjan_politiikan_kenttaan_odotetaan_mullistusta_sunnuntaina/8011215

Espanjan villin lännen loistava menneisyys!

Suomessa TV1 esittää maanantaina 4.5. klo 21.30 ja uusintana lauantaina 9.5. klo 13.10 tunnin mittaisen dokumenttielokuvan Unelmien kulisseissa, joka kertoo pienestä espanjalaiskylästä nimeltä Taberbas. Tämä Almerían maakunnassa sijaitseva kylä ympäristöineen houkutteli etenkin 1960- ja 1970-luvuilla eurooppalaisia elokuvantekijöitä valmistamaan ns. spagettiwesterneitä, sillä alue muistutti kuivuuden runtelemine kukkuloineen ja kitukasvuisine pensaineen huomattavasti Pohjois-Amerikan lounaisosien maisemia. Pääosin italialaisin elokuvaohjaajavoimin tuotettiin lukuisia villin lännen elokuvia. Tabernasin lähistölle rakennettiin kuvauksia varten kolme elokuvakylää, jotka kaikki ovat edelleen olemassa ja kaupallistettu turistien tarpeisiin. 

 

Nyt cowboy-hattu päähän ja auton nokka kohti Almeríaa. Villi länsi sijaitsee vain runsaan parin tunnin päässä Costa Blancalta!

Lisätietoja:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/26/dokumenttiprojekti-unelmien-kulisseissa

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/30/olipa-kerran-unelma

http://fortbravooficial.com/

http://www.oasysparquetematico.com/

Aiheesta on ollut artikkeli Uusi Costa Blanca -lehden numerossa 1/2015 sivuilla 16–19: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=69197